Huvila
Huvila tarkoittaa perinteistä suurta vapaa-ajan asuntoa, jollaisia tyypillisesti vauraat kaupunkilaiset alkoivat Suomessa rakentaa itselleen 1800-luvulta alkaen. Rooman valtakunnan ajoista lähtien varakkaat ovat viettäneet vapaa-aikaansa kaupunkien ulkopuolella olevilla tiluksilla, villoilla.
Huvilakulttuuri levisi Ruotsista Suomeen ensin Pohjanlahden rannikolle 1800-luvun alkupuolella (mm. Hietalahden Villa Vaasassa), ja vasta vuosisadan loppupuolella vaurastuvaan Etelä-Suomeen alkoi ilmestyä huvilayhdyskuntia.[1][2][3] Muun muassa Helsingin Linnunlaulu ja Kulosaari, Kauniainen, Espoon Leppävaara, Hanko, Turun Ruissalo, Helsingin Laajasalo/Kruunuvuori ja Tuusulanjärven taiteilijayhteisö ovat olleet tällaisia. Tunnettu on myös varakkaiden pietarilaisten asuttama Terijoen huvilayhdyskunta, joka sijaitsi Karjalan kannaksella.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Koski, Anri: Huvilakulttuuri levisi Suomeen Vaasan kautta Yle Uutiset. 27.6.2014. Viitattu 8.10.2017.
- ↑ Viljanen Rossi, Ruusa: Hietalahden Villa ja Bragen alue. Kulttuuriympäristöselvitys 2014. Pohjanmaan museo, 2014. Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 8.10.2017. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Uutta tutkimustietoa Hietalahden Villan historiasta (Lehdistötiedote) 24.6.2014. Pohjanmaan museo. Arkistoitu 9.10.2017. Viitattu 8.10.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Huvila Wikimedia Commonsissa
