Siirry sisältöön

Pus

Wikipediasta

Pus (m.kreik. πούς, pūs tai pous)[1] eli kreikkalainen jalka oli antiikin kreikkalainen pituusmitta, yksi jalka. Se vastasi 16 daktylosta, nykymitoissa yleensä noin 30 senttimetriä.[2][3][4]

Jalan tarkka pituus vaihteli eri aikoina ja alueilla ollen noin 27 cm ja 36 cm välillä.[5] Tärkeimmät olivat attikalainen (ateenalainen), aiginalainen ja olympialainen jalka.[6] Vanha attikalainen jalka oli 29,57 cm,[6][7] mikä näkyy muun muassa Parthenonin sadan jalan pituisen (hekatompedon) cellan pituudessa.[6] Usein attikalaisen jalan pituudeksi ilmoitetaan pyöristetymmin 29,6 cm.[2] Myöhempi eli uusi attikalainen jalka oli 30,82 (30,83) cm,[8] mikä näkyy Parthenonin stylobaatin leveydessä ja Panateenalaisen stadionin pituudessa 184,96 metriä, sillä stadionmitta oli 600 jalkaa.[3][6][9][10] Aiginalainen jalka oli 33,3 cm, mikä sekin voidaan laskea temppelien mitoista.[3][6] Olympialainen jalka oli 32,05 cm, mikä voidaan laskea Olympian stadionin pituudesta 192,27 metriä.[6]

Kreikassa jalka toimi eri pituusmittojen lisäksi myös monien muiden mittayksiköiden pohjana. Neliöjalka oli pinta-alan perusyksikkö.[11][12] Kuutiojalka muodosti tilavuusmitan, yhden keramionin. Siihen mahtuvan vesimäärän paino taas vastasi yhtä talenttia.[11]

Myöhemmin roomalaisesta jalasta (pes) tuli noin 24⁄25 uudesta attikalaisesta jalasta eli noin 29,6 cm,[13] mikä vastasi vanhaa attikalaista jalkaa. Roomalainen stadion (stadium) oli 600 uutta attikalaista jalkaa eli 625 roomalaista jalkaa, noin 185 metriä.[13]

Eri mittajärjestelmissä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalan pituus eräissä kreikkalaisissa mittajärjestelmissä:

Järjestelmä Pituus
Aiginalainen, vanha 33,0 cm [11][14]
Aiginalainen, uusi 33,3 cm [6][15]
Attikalainen, vanha[sel 1] 29,57 cm [6][7][15][14]
Attikalainen, uusi[sel 1] 30,82 cm [15]
Delfoilainen, vanha 24,63 cm [15]
Delfoilainen, uusi 29,6 cm [15]
Doorilainen 32,65 cm [16][17]
Doorilainen, Ateenassa[sel 2] 32,4–32,8 cm [7][18]
Euboialainen 29,7 cm [11]
Korinttilainen 27,5 cm [10]
Kreetalainen 33,32 cm [15]
Miletoslainen, vanha 31,9 cm [15]
Miletoslainen, uusi 31,73 cm [15]
Olympialainen, vanha 30,78 cm [15]
Olympialainen, uusi 32,05 cm [6]
Pergamonlainen 33,0 cm [15]
Ptolemaiolainen 35,52 cm [15]
Samoslais-joonialainen 34,8–35,0 cm [18]

Selitykset:

  1. 1 2 Ateenassa käytetty.
  2. ↑ Ateenan doorilaistyylisten rakennusten mittasuhteissa käytetty.

Muuntotaulukko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuntotaulukko, kun perusyksikkönä käytetään vanhaa attikalaista jalkaa (29,57 cm):[4]

Pituusyksikkönä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mittayksikkö (y) Muuntokerroin (x)
1 pūs = x × y 1y = x × pūs
Kreikkalaiset
– daktylos 16 daktylosta 1⁄16 pusta
– kondylos 8 kondylosta 1⁄8 pusta
– palaistē 4 palaistea 1⁄4 pusta
– dikhas 2 dikhasta 1⁄2 pusta
– likhas 13⁄5 likhasta 5⁄8 pusta
– orthodōron 15⁄11 orthodoronia 11⁄16 pusta
– spithamē 11⁄3 spithamea 3⁄4 pusta
– pēkhys 2⁄3 pekhystä 11⁄2 pusta
– bēma 2⁄5 bemaa 21⁄2 pusta
– orgyia 1⁄6 orgyiaa 6 pusta
– akaina 1⁄10 akainaa 10 pusta
– hamma 1⁄60 hammaa 60 pusta
– plethron 1⁄100 plethronia 100 pusta
– stadion 1⁄600 stadionia 600 pusta
Kansainväliset (SI)
– senttimetri 29,57 cm 0,03 pusta
– metri 0,30 m 3,38 pusta
Brittiläiset
– tuuma 11,64 in 0,09 pusta
– jalka 0,97 ft 1,03 pusta

Pinta-alayksikkönä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mittayksikkö (y) Muuntokerroin (x)
1 pūs = x × y 1y = x × pūs
Kreikkalaiset
– heksapodēs 1⁄36 heksapodesta 36 neliöpusta
– akaina 1⁄100 akainaa 100 neliöpusta
– hēmiektos 3⁄2500 hemiektosta 8331⁄3 neliöpusta
– hektos 3⁄5000 hektosta 1 6662⁄3 neliöpusta
– plethron 1⁄10000 plethronia 10 000 neliöpusta
Kansainväliset (SI)
– neliömetri 0,087 m² 11,49 neliöpusta
Brittiläiset
– neliöjalka 0,94 sq ft 1,07 neliöpusta
– neliöjaardi 0,10 sq yd 9,62 neliöpusta

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: πούς, ὁ A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  2. 1 2 Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Mitat ja painot”, Antiikin käsikirja, s. 346–347. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
  3. 1 2 3 Gagarin, Michael & Fantham, Elaine (toim.): The Oxford Encyclopedia of Ancient Greece and Rome, Nide 1, s. 225. (Oxford digital reference shelf) Oxford University Press, 2010. ISBN 9780195170726 Teoksen verkkoversio.
  4. 1 2 Ancient Greece: units of length Sizes. Viitattu 14.2.2022.
  5. ↑ Howatson, M. C.: The Oxford Companion to Classical Literature, s. 368. (Oxford Quick Reference) OUP Oxford, 2013. ISBN 9780191073014 Teoksen verkkoversio.
  6. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Smith, William & Wayte, William & Marindin, G. E.: ”Mensura”, A Dictionary of Greek and Roman Antiquities. Boston: Little, Brown and Company, 1890. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  7. 1 2 3 Pous Sizes. Viitattu 14.2.2022.
  8. ↑ Faghfoury, Mostafa: Ancient Iranian Numismatics: In Memory of David Sellwood, s. 25. (Ancient Iran Series) Brill, 2021. ISBN 9789004460720 Teoksen verkkoversio.
  9. ↑ Dinsmoor, William Bell: The Architecture of Ancient Greece, s. 250–251. W. W. Norton & Company, Inc., 1975. ISBN 0-393-04412-2 Teoksen verkkoversio.
  10. 1 2 Golden, Mark: Sport in the Ancient World from A to Z, s. 157–158. (The Ancient World from A to Z) Routledge, 2004. ISBN 9781134535965 Teoksen verkkoversio.
  11. 1 2 3 4 Adams, Charles Darwin (toim.): Lysias: Selected Speeches, s. 357. (Oklahoma series in classical culture, nide 3) University of Oklahoma Press, 1989. ISBN 9780806113968 Teoksen verkkoversio.
  12. ↑ Smith, William: A New Classical Dictionary of Greek and Roman Biography, Mythology, and Geography: Partly Based Upon the Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology, s. 1024–1039. Harper & Brothers, 1851. Teoksen verkkoversio.
  13. 1 2 Boucher, Roland: The Ancient search for a Universal Standard of length slideshare.net. Viitattu 14.2.2021.
  14. 1 2 Seltman, Charles Theodore: Athens, Its History and Coinage Before the Persian Invasion, s. 121. CUP Archive, 1974. Teoksen verkkoversio.
  15. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Gyllenbok, Jan: Encyclopaedia of Historical Metrology, Weights, and Measures, s. 488–498. (Volume 1. Science Networks. Historical Studies, nide 56) Birkhäuser, 2018. ISBN 9783319575988 Teoksen verkkoversio.
  16. ↑ Dinsmoor, William B. & Dinsmoor, Anastasia Norre: The Propylaia to the Athenian Akropolis: The classical building, s. 447. (Propylaia Series) ASCSA, 1980. ISBN 9780876619414 Teoksen verkkoversio.
  17. ↑ Geus, Klaus & Thiering, Martin: Features of Common Sense Geography: Implicit Knowledge Structures in Ancient Geographical Texts, s. 151. (Antike Kultur und Geschichte, nide 16) LIT Verlag Münster, 2014. ISBN 9783643905284 Teoksen verkkoversio.
  18. 1 2 Measures pactu.com. Viitattu 14.2.2022.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pus&oldid=24284052”