Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Kakkostyypin diabetes yleistyi rajusti nuorilla – Suomi pääsi kyseenalaisen tilaston kärkeen

Kakkostyypin diabetes on yleistynyt suomalaisnuorilla nopeasti. Kasvua selittää lasten ja nuorten vähentynyt liikkuminen sekä ylipaino.

Nainen katselee televisiosta Yle Areenaa.
Nuorten vähentynyt liikkuminen vaikuttaa kakkostyypin diabeteksen yleistymiseen. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Suomi on päässyt kyseenalaisen tilaston kärkeen: kakkostyypin diabetes on yleistynyt nuorilla vauhdikkaammin kuin missään muussa Länsi-Euroopan maassa.

Asiasta kertoo UKK-instituutti tiedotteessaan.

Global Burden of Disease -tutkimuksessa tarkasteltiin, miten paljon kakkostyypin diabetes yleistyi alle 25-vuotiailla nuorilla vuodesta 1990 vuoteen 2019.

Suomessa kakkostyypin diabeteksen esiintyvyys kasvoi 285 prosenttia. Se tarkoittaa sitä, että sitä sairastavien nuorten määrä lähes nelinkertaistui.

Kakkostyypin diabetesta sairastaa Suomessa noin 470 nuorta 100 000 ihmistä kohden.

Suomi erottuu muista Pohjoismaista

Suomessa kakkostyypin diabetesta esiintyi nuorilla toiseksi eniten tutkimukseen osallistuneista maista. Kärjessä oli Iso-Britannia.

Erot maiden välillä ovat hyvin suuret. Suomessa alle 25-vuotiailla esimerkiksi on kakkostyypin diabetesta noin 9 kertaa enemmän kun Ranskassa.

Kakkostyypin diabetesta esiintyi Suomessa myös huomattavasti enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Vielä vuonna 1990 tilanne oli päinvastainen.

Tyypin 2 diabetes on aineenvaihdunnan häiriö, jossa ihmisen verensokeri nousee tavallista korkeammaksi. Se aiheuttaa esimerkiksi väsymystä ja tulehdusherkkyyttä sekä altistaa muille sairauksille.

Syy ei ole selvillä

Miksi Suomi erottuu verrokeistaan? Sitä ei oikeastaan tiedetä, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Sari Niinistö.

Lukuja voi selittää lasten ja nuorten ylipainon lisääntyminen sekä vähäinen liikkuminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan 13–16-vuotiaista pojista 39 prosenttia ja tytöistä 25 prosenttia oli ylipainoisia vuonna 2022.

– On tietoa, että epäterveellinen ravitsemus on yksi tyypin 2 diabeteksen keskeinen riskitekijä. Meillä Suomessa ei ole tutkittu nuorten ravitsemusta yhtä paljon verrattuna muihin Pohjoismaihin ja useampiin Euroopan maihin, Niinistö kertoo.

THL:ssä on alkamassa ensi syksynä nuorten ravitsemustutkimus, joka toivottavasti valottaa asiaa, Niinistö kertoo.

Pienemmissä tutkimuksissa on havaittu, että lapset ja nuoret syövät liian vähän kasviksia, hedelmiä ja marjoja. He saavat ruoasta myös liikaa kovaa rasvaa ja liian vähän kuitua. Myös koululounaan ja aamiaisen väliin jättäminen on yleistynyt.

Niinistö uskoo, että diabetes on yleistynyt monien tekijöiden summasta: ravinnosta, liikunnasta, unesta, stressistä, ruutuajasta.

– Tämä on kyllä tosi hälyttävä asia, joka pitää selvittää.