T�ll� sivulla:
Pistett� k�ytet��n toteamuksen sis�lt�v�n virkkeen lopussa. Pisteen j�lkeen virkkeiden v�liin tulee tekstink�sittelyss� yksi tyhj�ly�nti.
�itienp�iv�n vietto aloitettiin Suomessa 1900-luvun alussa. Is�np�iv�n vietto on tullut paljon my�hemmin. Lippu nostetaan aina salkoon. Pian kai keksit��n alkaa liputtaa lasten- ja isovanhempienkin p�iv��.
Vapaammassa tyyliss� pisteell� voi erottaa sellaisiakin jaksoja, jotka olisivat asiatyyliss� edelt�v�n virkkeen osana. Mainoskieless� erotellaan jopa yksitt�isi� sanoja pisteell�, mutta tapa ei kuulu asiatyyliin.
H�n sai ansaitusti kunnolla selk��ns�. Kerrankin. Ja hyv�st� syyst�.
Kokkonen tuli kilpailussa viimeiseksi. Niin kuin saattoi arvatakin.
En ole sinulle mit��n velkaa. Joten voit h�ipy� siit�.
Se. Varma. Nelitahtinen.
Haluttu ja Varma Ratkaisu -vaihtoautoja. Euro-hinnoilla. T�n��n. Tule.
Virkkeen loppuv�limerkin m��r�� p��lauseen muoto. Alisteinen kysymyslause ei tee virkkeest� kysymysvirkett�. (P��lause ja sivulause, ks. luku 7.1.)
En tied�, milloin Suomessa aloitettiin �itienp�iv�n vietto.
Tied�tk�, milloin Suomessa aloitettiin �itienp�iv�n vietto?
Joskus muodoltaan kysyv�kin virke voi p��tty� pisteeseen. T�ll�in se on sis�ll�lt��n l�hinn� toteamus, jossa liitepartikkelit lievent�v�t kysymyksenomaisuutta, taikka l�hes huudahdus.
Kukapa siit�k��n asiasta koskaan selv�� ottaa.
Onkohan tuossakaan touhussa ollut ikin� mit��n j�rke�.
Kuinka paljon min� silloin rakastinkin h�nt�.
Jos virke p��ttyy pisteelliseen lyhenteeseen, loppuun merkit��n vain yksi piste.
Rakennusten kunnostamiseen tarvittaisiin uusia rakennustarvikkeita, nauloja, ty�kaluja yms. Mutta niit� ei sodan runtelemassa maassa ole.
Leikki etenee siten, ett� ensin Pekka kuiskaa sanan Liinalle, Liina Matille, Matti Marjolle, Marjo vierustoverilleen jne. Lopuksi viimeinen sanoo kaikille sanan ��neen.
Pistett� k�ytet��n lukuihin jaoteltujen esitysten numerosarjojen v�limerkkin�. Sarjoihin merkit��n v�lipisteet mutta ei loppupistett�. Esimerkki:
7 Pilkku
7.1 Pilkku virkkeen eri lauseiden v�liss�
7.1.1 Pilkku p��lauseiden v�liss� � rinnastuskonjunktiolauseet
7.1.2 P��lauseiden pilkutusta koskevien s��nt�jen v�ljennyksi�
7.1.3 Pilkku samanlaisten sivulauseiden v�liss�
7.1.3.1 Rinnastuskonjunktioiden sitomat alistuskonjunktiolauseet
7.1.3.2 Rinnastuskonjunktioiden sitomat relatiivilauseet
7.1.3.3 Rinnastuskonjunktioiden sitomat alisteiset kysymyslauseet
jne.
Piste merkit��n my�s numeroitujen taulukoiden, kuvien, kuvioiden yms. numeron j�lkeen. Otsikoiden per��n pistett� ei yleens� merkit�.
Taulukko 5. Torpparien ik�jakauma Isossakyr�ss� vuosina 1890�1899
Kuva 2. Parkanolainen naisten kansallispuku
Kuvio 4. Polttomoottorin toimintaperiaate
Pistett� k�ytet��n osoitettaessa arabialaisella numerolla j�rjestyslukua, jossa lukuun ei tarvitse merkit� sijap��tett�. Nominatiivissa my�s j�rjestysluvun tunnusta -s voi k�ytt��, ja t�ll�in pistett� ei tarvita. � Roomalaisin numeroin j�rjestyslukua osoitetaan en�� harvoin (ks. tarkemmin Numeroilmaukset).
Kilpailuun ilmoittautuneista 27. ei osallistunutkaan kisaan.
Kilpailuun ilmoittautuneista 27:s ei osallistunutkaan kisaan.
7. � �seitsem�s pyk�l� (lakikieless� piste j�tet��n usein merkitsem�tt�)
8. mom. �kahdeksas momentti�
1. Kor. �ensimm�inen Korinttolaiskirje�
Jos virke loppuu perusmuodossa olevaan j�rjestyslukuun, pelkk� loppupiste ei riit� osoittamaan j�rjestyslukua vaan luvun j�lkeen merkit��n kaksoispiste ja s-kirjain.
H�m�l�inen oli kisassa vasta 18:s.
Pisteellisi� arabialaisia numeroita k�ytet��n my�s silloin, kun j�rjestysluvun sija ilmenee seuraavasta sanasta. Sijap��tett� ei panna n�kyviin.
H�n j�i kilpailussa 18. sijalle.
T�st� asiasta on mainittu kirjan 12. luvussa.
Toimistosihteeri on sairauslomalla 29. p�iv��n asti.
Pistett� k�ytet��n p�iv�yksess� j�rjestysluvun merkkin� p�iv�n ja kuukauden numeroiden j�ljess�.
Iisalmessa 29.12.2003
Tavataan sitten perjantaina 6.11. klo 16 kerhohuoneella.
Repliikkiviivoin esitetyn luetelman loppuun kuuluu piste.
J�rjest�jien on huolehdittava siit�, ett�
� paikat siistit��n
� keit��n ei saa j��d� sis�lle
� ovet lukitaan.
Jos luetelman osat muodostavat lauseita, jopa virkkeit�, voi kaikkien luetelmien osien loppuun merkit� pisteen riippumatta siit�, muodostavatko ne (useita) virkkeit�, ja samalla kaikki kohdat voi aloittaa isolla alkukirjaimella. � Luetelman edelle voi johtolauseeseen tarvittaessa merkit� l�hdeviitteen, jolloin virke on luontevaa p��tt�� kaksoispisteeseen, ei pisteeseen.
Ostojen kohdistaminen hyv�ksytyille toimittajille saattaa aiheuttaa ongelmia osto- ja sopimusneuvotteluissa. Seuraavat seikat heikent�v�t yrityksen neuvotteluasemaa ja vahvistavat toimittajan vaikutusvaltaa yritykseen (Poter 1998, 23):
� Toimittajien keskittyminen.
� Ostajan merkitys toimittajan myyntiin ei ole merkitt�v�.
� Toimitettava tuote on uniikki tai muuten modifioitu.
� Toimittajan vaihtamisesta aiheutuvat kustannukset. N�it� voivat olla ty�ntekij�iden uudelleenkoulutus, uusien toimittajien tuotteiden testauskulut, tuotteiden uudelleensuunnittelukulut jne.
� Toimittajalla on kyky ryhty� samalle alalle, jolla ostaja toimii.
Opinn�ytet�iss� otsikoiden loppuun ei merkit� pistett�, ei mahdolliseen alaotsikkoonkaan.
Johdanto
L�hteet
Liite 1
Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo
Suomalaisten ja ranskalaisten sananlaskujen vertailua
Lehtiotsikoinnissakaan ei k�ytet� pistett�, paitsi varsinaisten otsikoiden lis�otsikoissa.
Myyrm�ki toipuu r�j�hdyksest�
Kev�inen Kreikka kutsuu j�lleen
Esko Ahoa kaavailtu Sitran johtoon
Savutuvan Apaja Vaajakoskella halutaan laajentaa kylpyl�hotelliksi
Vankienkuljetusauto yritettiin pys�ytt�� elokuvatyyliin
— Ammuskelijat hyytyiv�t piikkimattoon nelostiell� l�hell� Jyv�skyl��.
Sis�vesikaavasta tuli kiusankappale
— Kuhmoisissa peukaloitiin rantojensuojeluohjelmaa kuntalaisten aloitteesta.
Kuvioiden, kuvien ja taulukoiden nimien tai otsikoiden lopussa pistett� yleens� k�ytet��n, jos se on pitk�, jopa lauseen mittainen. Lyhyest� piste voi j��d� pois.
Kuvio 5. Tammikuun l�mp�k�yr�
Taulukko 2. Nesessiivirakenteiden frekvenssit ja prosenttiset jakaumat Helsingin Sanomien p��kirjoituksissa sek� uutiskieless� vuosina 1973, 1983, 1993 ja 2003.
Kuva 6. Etel�pohjalaisen naisen p��hine 1800-luvun ja 1900-luvun taitteen ajoilta.
Varsinkin lehdist�ss� kuvatekstin lopussa k�ytet��n pistett�, kun kuvatekstin� on kokonainen virke. Kuvatekstein� voi olla useitakin virkkeit�.
Ulkoasiainvaliokunnan j�sen, kansanedustaja Ulla Anttila (vihr.), joutui toimittajien tenttiin heti Supon tiloista p��sty��n.
Pojat kiirehtiv�t usein koulun j�lkeen kirjastoon. Jaakko Penttinen (vas.) ja Joonas Reinikka ovat tyytyv�isi�, ett� Uuraisten kirjastokortti k�y nyky��n my�s Jyv�skyl�n kaupunginkirjastossa.
Piste merkit��n lyhenteen loppuun, jos kyseess� on loppulyhenne tai koostelyhenne. Loppulyhenteiss� sanan lopusta on otettu kirjaimia pois niin paljon kuin sanan tunnistettavuus sallii. Sana on katkaistu sellaisen konsonantin j�ljest�, jota seuraisi vokaali. Mittayksik�iden loppulyhenteisiin pistett� ei kuitenkaan merkit�. Ks. tarkemmin Lyhenteet.
v. �vuonna, vuosina� (mutta esim. 50 v �vuotta�)
puh. �puhelinnumero�
esim. �esimerkki, esimerkiksi�
maist. �maisteri�
arkkit. �arkkitehti�
kansaned. �kansanedustaja�
Sanaliittojen ja yhdyssanojen loppulyhenteiss� merkit��n my�s v�lipiste(et).
fil. kand. �filosofian kandidaatti�
maat. ja mets�t. lis. �maatalous- ja mets�tieteiden lisensiaatti�
toim.joht. �toimitusjohtaja; toiminnanjohtaja�
dipl.ins. �diplomi-insin��ri�
Koostelyhenteiss� sanoja lyhennet��n siten, ett� otetaan mukaan vain alkukirjain ja tarvittava m��r� muita kirjaimia taikka vain sanojen alkukirjaimet. Piste merkit��n loppuun. Mittayksik�iden koostelyhenteisiin pistett� ei merkit�, esim. km �kilometri(�)�. Ks. tarkemmin Lyhenteet.
ks. �katso�
vrt. �vertaa�
pvm. �p�iv�m��r�
jne. �ja niin edelleen�
yms. �ynn� muuta sellaista�
Piste merkit��n henkil�nnime� tarkoittavan alkukirjanlyhenteen j�lkeen. V�lily�nti tulee pisteen j�lkeen, ei kuitenkaan yhdysmerkin edess�.
P. Heinonen
J. K. Paasikivi
M.-L. Saarinen
Timo T. A. Mikkonen
Muissa isokirjainlyhenteiss� kuin henkil�nnimien alkukirjainlyhenteiss� pistett� ei k�ytet�.
Kellonajoissa erotetaan pisteell� omiksi jaksoikseen tunnit, minuutit ja sekunnit.
Hakulisen viidenkympin hiihdon legendaarinen loppuaika 3.33.33 on j��nyt monen mieleen.
20.30 TV-uutiset ja s��
20.45 Lotto
20.50 Itse Valtiaat
Kokous alkaa poikkeuksellisesti klo 16.20 kerhohuoneella.
Sekunnin sadasosien ja tuhannesosien erotuksessa sekunneista k�ytet��n pilkkua.
Pistett� k�ytet��n joskus pitkien numerosarjojen jaksotuksessa. T�llainen v�lipiste ei ole normaalitekstiss� tarpeen, kun numerot tavallisesti jaksotellaan lopusta p�in kolmen numeron ryhmiin. � Talousalan teksteiss� piste on mahdollinen, jotta v��rink�yt�ksi� ei syntyisi, esimerkiksi numeroiden lis��mist� tyhj��n tilaan. Ks. tarkemmin Numeroilmaukset.
Sakari Nurmion tulot vuodelta 2001 ovat 1.274.268 mk, josta ennakonpid�tyst� on suoritettu 549.456 mk, eli euroiksi laskettuna tulot 214.307 � ja pid�tys 92.407 �.
V�lipiste on turha muulloin:
�Toyota Avensis 1999 aj. 119.000 km. Hinta 19.800 �.�
�Kirjaa on painettu jo yli 45.000 kappaletta.�
�Paikalle oli ker��ntynyt ainakin 12.000 henke�.�
Tutkielmissa ja opinn�ytteiss� viitataan kirjallisuuteen, johon on tukeuduttu. Tekstiviitteiss�, alaviitteiss� taikka viiteluettelossa merkit�n l�hdetieto kunkin tieteenalan konventioiden mukaan.
Jos tutkielmassa k�ytet��n tekstiviitett�, merkit��n tietol�hteest� sulkeiden sis��n yleens� sen teoksen, artikkelin tms. kirjoittajan nimi, julkaisuvuosi ja sivunumero, josta tieto on saatu. � Piste merkit��n sulkeiden sis��n, jos viittaus koskee tekstiss� olevaa useampaa virkett� kuin yht�.
Yrityksen strategisen toiminnan kannalta on kannattavaa k�ytt�� sellaisia toimittajia, jotka haluavat parantaa kilpailukyky��n. T�m� varmistaa ainakin sen, ett� toimittaja k�ytt�� hinta-laatusuhteeltaan riitt�v�n hyvi� tai keskim��r�ist� parempia tuotteita varmistaakseen kilpailukykyns� markkinoilla. K�ytt�m�ll� t�llaisia toimittajia pystyt��n toimittajien vaihtamisesta aiheuttavia kustannuksia pienent�m��n. (Porter 1998, 123�124.)
Edellisen kaltainen viittaus k�sitet��n virkkeen luonteiseksi ilmaukseksi, joka p��ttyy pisteeseen; sopiihan siin� ilmoittaa t�ydellisempi�kin virkkeeseen kuuluvia aineksia, kuten predikaatti � vaikka vain lyhenteen�:
� varmistaakseen kilpailukykyns� markkinoilla. K�ytt�m�ll� t�llaisia toimittajia pystyt��n toimittajien vaihtamisesta aiheutuvia kustannuksia pienent�m��n. (Ks. esim. Porter 1998, 123�124.)
Jos viittaus koskee vain yht� virkett�, pistett� ei merkit� sulkeiden sis��n � eih�n virkkeen sis�ll� voi olla toista pisteeseen p��ttyv�� virkett�. Virkkeen loppuv�limerkki eli piste (tai voi olla muukin iso v�limerkki, kuten huutomerkki, kysymysmerkki tai kaksoispiste) merkit��n vasta viitteen p��tt�v�n sulkumerkin j�lkeen.
� varmistaakseen kilpailukykyns� markkinoilla. K�ytt�m�ll� t�llaisia toimittajia pystyt��n toimittajien vaihtamisesta aiheutuvia kustannuksia pienent�m��n (Porter 1998, 123).
Virkkeen sis�lle suljettu viittaus koskee siis vain tuota yht� virkett�. Edelt�v��n taikka j�ljess� seuraavaan tekstiin viittaus ei ulotu.
Opinn�ytteiss� viittaukset kirjallisuuteen on joillakin tieteenaloilla tapana esitt�� sivun alalaidassa, alaviittein�. T�ll�in tekstiss� merkit��n rivinylisell� noottinumerolla se kohta, jolla viitataan sivun alalaidassa mainittuun l�hteeseen. Noottinumero on rivinylisen� kiinni joko yksitt�isess� sanassa, esimerkiksi n�in� liitettyn�, tai virkkeen loppuv�limerkiss� eli tavallisesti pisteess�, esimerkiksi n�in.� � Noottinumero johdattaa lukijan sivun alalaitaan, jossa on tieto kyseisest� l�hteest� viittaamassa puolestaan edemm�ksi l�hdeluetteloon.
Noottinumero voi johdattaa my�s tekstin varsinaisesta juonesta poikkeavaan lis�selvitykseen taikka muihin huomautuksiin.� Koostuupa alaviite kirjallisuusviitteest�, huomautuksesta tai mist� muusta, viite p��tet��n aina pisteeseen.
1 Porter 1998, 30.
2 Ks. esim. Porter 2001, 30.
3 Joinakin aikoina t�ss� mainittuja seikkoja ei ollut otettu huomioon (ks. esim. Aho 1999, 6).
Alaviitteiss� mainittujen l�hteiden kuuluu l�yty� aakkosj�rjestykseen laaditun l�hdeluettelon vastaavista kohdista. Sinne on kirjattu l�hteiden tarkat bibliografiset tiedot.
Opinn�ytteiss� viittaukset kirjallisuuteen voidaan merkit� noottinumeroina paitsi jokaisen sivun alalaitaan my�s jatkuvana viitenumerointina ensimm�isest� sivusta viimeiseen asti.
Samoin kuin alaviitteiss� my�s viiteluetteloissa merkit��n joka kohtaan loppupiste, olkoon kyseess� kirjallisuusviite, huomautus tai muu.
1 Paunonen 1996, 22.
2 Stevens 1999, 20.
3 Ks. esim. Kukkola 1998, 26, jossa h�n perustelee asiaa omalaatuisella tavalla.
4 Vrt. esim. H�rd 2000.
Viiteluettelossa mainitut l�hteet viittaavat aakkosj�rjestykseen laaditun l�hdeluettelon vastaaviin kohtiin, joista selvi�v�t l�hteiden tarkat bibliografiset tiedot.
L�hdeluetteloissa k�ytet��n l�hdeluettelotietojen osioiden erotuksena yleisesti pistett�, mutta muitakin v�limerkkej�, kuten pilkkua ja sulkeita. K�yt�nteet vaihtelevat eri tieteenalojen mukaan ja ylip��t��n siin�, mit� tietoja l�hdeluetteloon kirjataan.
L�HTEET
Heikkil�, Jorma � Kantola, Kaisa 1983. Luova kirjoittaminen. WSOY, Helsinki. ISBN 951-0-11626-2.
Hirsj�rvi, Sirkka � Remes, Pirkko � Sajavaara, Paula 2000. Tutki ja kirjoita. 6. painos, uudistettu laitos. Kirjayhtym�, Helsinki. ISBN 951-26-4184-8 (nid.). 8. painos. Tammi 2002. ISM 9789512646180.
Iisa, Katarina � Oittinen, Hannu � Piehl, Aino 2002. Kielenhuollon k�sikirja. Uudistetun ja p�ivitetyn laitoksen 1. painos (5. laajennettu ja muutettu painos).Yrityskirjat, Helsinki. ISBN 952-9660-42-1.
Itkonen, Terho 1990. Vierassanat. Kielenk�ytt�j�n opas. Kirjayhtym�, Helsinki. ISBN: 951-26-2796-5.
Korhonen, Ritva 1990. Alastarolla Ylistarossa. Suomen asutusnimet ja niiden taivutus. Valtion painatuskeskus, Helsinki. ISBN 951-9475-72-9.
Leino, Pirkko 2001. Hyv�� suomea. 3. painos. Otava, Helsinki. ISBN 951-1-17667-6 (sid.).
Nurmi, Timo 1999. Suomen kielen sanakirja ulkomaalaisille. Finnish Dictionary for Foreigners. Gummerus Kustannus Oy, Helsinki. ISBN 951-20-5245-8.
Kolmea pistett� k�ytet��n virkkeen lopussa yleens� kaunokirjallisuudessa kertomatta tai kesken j�tetyn merkkin� tapauksissa, joissa j�tet��n lukijan p��telt�v�ksi, mit� kyseisess� kohdassa voisi tapahtua. Lukija voi itse jatkaa mielikuvituksensa varassa ja kuvitella jatkon.
He k�veliv�t kuutamossa pitk�n aikaa kahden. Pian he tulivat hein�ladon kohdalle ja astuivat sis��n�
Tekniikan ja varsinkin fysiikan teksteiss� kolmea pistett� n�kyy k�ytetyn rajakohtailmauksissa. Yleiskieless� on t�ll�in yleens� ajatusviiva.
40...49 MW
40�49 MW
Luonnontieteellisill� aloilla kolmen pisteen k�ytt� on joskus perusteltua, kun halutaan v�ltt�� useiden per�kk�isten viivojen k�ytt��, esimerkiksi miinusmerkin ja ajatusviivan per�kk�isyytt�.
Huominen p�iv�l�mp�tila on koko maassa �6 �...�8 �C.
Ajatusviiva tai sit� pidemm�t viivat eiv�t toimisi yht� hyvin t�ss� tarkoituksessa.
Huominen p�iv�l�mp�tila on koko maassa �6 �C� �8 �C.�
Kolmea pistett� ei kuitenkaan k�ytet� lainauksista pois j�tetyn tekstinosan merkkin�. Siihen tarkoitukseen k�ytet��n kahta ajatusviivaa.
� Timo Nurmi 2004
Seuraavaksi: Huutomerkki
