Nasareenit
Nasareenit (saks. Die Nazarener) olivat saksalainen taiteilijaryhmä. He pyrkivät kuvaamaan uskonnollista tunnetta mahdollisimman aidosti, esikuvinaan myöhäiskeskiajan ja varhaisrenessanssin kuvataide. Nasareenit suhtautuivat torjuvasti erityisesti 1700-luvun uusklassismiin, ja ryhmä oli Euroopan maalaustaiteen ensimmäinen merkittävä akateemisen taiteen vastainen liike. Nasareenien veljeskunnan alkuperäiset jäsenet olivat kuusi Wienin taideakatemian oppilasta. Johann Friedrich Overbeck, Franz Pforr, Ludwig Vogel ja Johann Konrad Hottinger muuttivat vuonna 1810 Roomaan, jossa he asuivat hylätyssä San Isodoron luostarissa. Pian heidän seuraansa liittyivät myös Peter von Cornelius ja Friedrich Wilhelm Schadow.[1] Ryhmän johtaja oli Overbeck, joka kääntyi katoliseksi, ja protestanttisten jäsenten oli tehtävä samoin voidakseen liittyä veljeskuntaan. Tästä juontui ryhmän alun perin pilkkanimeksi tarkoitettu nimi nasareenit. Nasareenit maalasivat yhdessä Rooman Casa Bartholdyn suuret uskonnolliset freskot vuosina 1816-1817. Ryhmä muodosti tavallaan alkusoiton saksalaiselle romanttiselle koulukunnalle ja toimi sittemmin esikuvana englantilaiselle prerafaeliittien liikkeelle.[2]
Nasareenit pyrkivät elvyttämään varhaiskeskiajan freskojen maalausperinteen, ja freskoista heidät usein tunnetaankin parhaiten. Cornelius, Overbeck, Veit ja Schadow maalasivat Casa Bartholdyyn Joosefin elämää kuvaavan kahdeksan freskon sarjan, ja Villa Massimoon nasareenit maalasivat Danten, Arioston ja Tasson teoksiin perustuvia freskoja. Ryhmän toiminta hiipui vuonna 1819, kun Overbeck ja Cornelius lähtivät Roomasta. Useat taiteilijaryhmän jäsenistä toimivat myöhemmin opettajina taidekouluissa ja välittivät taiteeseen liittyviä näkemyksiään seuraaville taiteilijapolville.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Nazarene Encyclopedia Britannica. Viitattu 2.7.2025. (englanniksi)
- ↑ Nasarenerne Store norske leksikon. Viitattu 2.7.2025. (norjaksi)
