Liittoutuneet
| Liittoutuneet | |
|---|---|
| Allies (englanniksi) Alliés (ranskaksi) Антигитлеровская коалиция Antigitlerovskaya koalitsiya (venäjäksi) |
|
 Liittoutuneet siirtomaineen
Akselivallat siirtomaineen ja liittolaisineen
Puolueettomat |
|
| Tyyppi | sotilasliitto |
| Jäsenet |  Puolan toinen tasavalta (1939)  Ranska (1939)  Yhdistynyt kuningaskunta (1939)
 Alankomaat (1940)  Belgia (1940)  Norja (1940)  Kreikan kuningaskunta (1940)  Jugoslavian kuningaskunta (1941)  Kiinan tasavalta (1941)  Neuvostoliitto (1941)  Yhdysvallat (1941)  Brasilia (1942) |
| Komentajat | Edward Rydz-Śmigły Charles de Gaulle Winston Churchill Tšiang Kai-šek Josif Stalin Franklin D. Roosevelt |
Liittoutuneet tarkoittaa yleensä toisessa maailmansodassa 1939–1945 akselivaltoja vastaan taistellutta liittoumaa.[1] Merkittävimmät liittoutuneiden jäsenet olivat Britannia, Ranska, Neuvostoliitto, Yhdysvallat ja Kiinan tasavalta.[2] Liittoutuneita olivat vastassa akselivallat, joihin kuuluivat Saksa, Italia, Japani,[2] Unkari, Bulgaria ja Romania. Suomi oli Saksan liittolainen[3] ja Pohjois-Suomen rintamasta vastasivat saksalaiset.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Britannia, Ranska ja Puola solmivat ennen toisen maailmansodan syttymistä 6. huhtikuuta 1939 sotilaallisen liiton. Myös Neuvostoliitto otettiin mukaan neuvotteluihin, jotka kuitenkin epäonnistuivat. Neuvostoliitto solmi sitten hyökkäämättömyyssopimuksen Saksan kanssa. Liittoutuneiden puolelle sotaan liittyi Kiina 9. joulukuuta 1941, Neuvostoliitto 22. kesäkuuta 1941 ja Yhdysvallat 8. joulukuuta 1941.
Elokuussa 1941 Winston Churchill ja Franklin D. Roosevelt tapasivat Newfoundlandin edustalla ja antoivat yhteisen julkilausuman sotatavoitteistaan, niin sanotun Atlantin julistuksen. Yhdysvallat sitoutui lokakuussa 1941 toimittamaan Neuvostoliitolle elintarvikkeita ja sotamateriaalia.[4] 1. tammikuuta 1942 lähtien liittoutuneita nimitettiin virallisissa yhteyksissä ”yhdistyneiksi kansakunniksi”. Nämä valtiot nousivat myös sodan jälkeen Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston pysyviksi jäsenvaltioiksi.
Toinen maailmansota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toinen maailmansota alkoi Saksan hyökätessä Puolaan 1. syyskuuta 1939. Tämän jälkeen Britannia ja Ranska julistivat sodan Saksalle. Britannian lisäksi myös useat Brittiläisen kansainyhteisön maat julistivat sodan Saksalle ja lähettivät joukkoja sitä vastaan: Australia, Kanada, Etelä-Afrikka ja Uusi-Seelanti. Britannian ja Alankomaiden siirtomaat taistelivat emämaidensa osana.
Ranska antautui Saksalle 22. kesäkuuta 1940. Saksan perustamasa nukkevaltiosta Vichyn Ranskasta tuli de facto osa akselivaltoja heinäkuussa 1940. Vapaan Ranskan pakolaishallituksen joukot olivat pienemmät kuin muiden liittoutuneiden. Ranskan siirtomaissa käytiin taisteluja Vapaan Ranskan ja Vichyn Ranskan kesken, tai Vichyn Ranskan ja Britannian sekä Yhdysvaltojen kanssa. Brittien heinäkuussa 1940 Ranskan laivastoa vastaan tekemä hyökkäys, jossa kuoli satoja merimiehiä, aiheutti merkittävää brittien vastaista mielialaa Vichyn Ranskan asevoimissa ja siirtomaissa vuosien ajan. Vapaan Ranskan lisäksi myös useat toiset akselivaltojen miehittämät maat jatkoivat taistelua pakolaishallitusten ja vastarintaliikkeiden muodossa: Alankomaat, Belgia, Jugoslavia, Kreikka, Luxemburg, Norja, Puola, Tanska ja Tšekkoslovakia.
Yhdistyneiden kansakuntien perustajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhdistyneiden kansakuntien sopimuksen alkuperäiset allekirjoittajat 1. tammikuuta 1942 olivat: Alankomaat, Australia, Belgia, Costa Rica, Dominikaaninen tasavalta, El Salvador, Etelä-Afrikka, Guatemala, Haiti, Honduras, Intia, Jugoslavia, Kanada, Kiina, Kreikka, Luxemburg, Neuvostoliitto, Nicaragua, Norja, Panama, Puola, Tšekkoslovakia, Uusi-Seelanti, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat. Muut toisen maailmansodan aikaiset allekirjoittajat olivat aikajärjestyksessä: Meksiko, Filippiinit, Etiopia, Irak, Brasilia, Bolivia, Iran, Kolumbia, Liberia, Ranska, Ecuador, Peru, Chile, Uruguay, Turkki, Egypti, Syyria ja Libanon.[2] Näiden valtioiden osallistuminen sotatoimiin jäi lähinnä symboliseksi.
Muut liittoutuneet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heinäkuussa 1944 aloitettiin Brasilian 25 300 miehen joukon laivaaminen Italiaan, jossa he osallistuivat taisteluihin marraskuusta alkaen. Mongolian sotilaita osallistui sotaan neuvostoliittolaisten tukena ensin Saksaa ja sitten Japania vastaan. Irlannin tasavaltaan viitattiin ”neutraalina liittolaisena”. Sodan loppupuolella myös Ruotsi oli kallistuneena liittoutuneiden puolelle, vaikka se oli puolueeton.
Ensin Britannian ja sitten Yhdysvaltain miehittämä Islanti julistettiin vuonna 1944 itsenäiseksi miehitetystä Tanskasta. Saksalaisten Grönlantiin perustamat tukikohdat tuhottiin, ja alue säilyi liittoutuneilla.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Finto: YSA: liittoutuneet finto.fi. Viitattu 18.8.2023.
- 1 2 3 Allied powers Encyclopædia Britannica. Viitattu 18.8.2023. (englanniksi)
- ↑ Axis powers Encyclopædia Britannica. Viitattu 18.8.2023. (englanniksi)
- ↑ Saarinen, Hannes: Demokratian kriisi ja toinen maailmansota, s. 943. Teoksessa Maailmanhistorian pikkujättiläinen. WSOY, 2006. ISBN 978-951-0-30602-4
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Liittoutuneet Wikimedia Commonsissa
- WW II Museum: The Big Three (englanniksi)
