Armenian apostolinen kirkko
| Armenian apostolinen kirkko Հայ Առաքելական Եկեղեցի Hay Aṙak'elakan Yekeghetsi |
|
|---|---|
 Armenian apostolisen kirkon lippu |
|
| Suuntautuminen | orientaaliortodoksiset kirkot |
| Teologia | monofysitismi |
| Hallinto | episkopaalisuus |
| Johtaja | Kaikkien armenialaisten katolikos Karekin II |
| Toiminta-alue | Armenia, armenialaisten diaspora |
| Perustaja | Gregorios Valontuoja |
| Perustettu | 1. vuosisadalla |
| Irtautunut | Konstantinopolin patriarkaatista v. 554 Toisen Dvinin kirkolliskokouksen jälkeen |
| Jäseniä | 9 miljoonaa |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Armenian apostolinen kirkko (arm. Հայ Առաքելական Եկեղեցի, Hay Aṙak'elakan Yekeghetsi) eli Armenian ortodoksinen kirkko eli gregoriaaninen kirkko[1] on yksi niin sanotuista orientaaliortodoksisista kirkoista.[1][2] Armenian lisäksi kirkko on levinnyt armenialaisten siirtolaisten mukana muualle Lähi-itään ja sittemmin diasporaan kaikille mantereille, ja sillä on hiippakuntia näillä alueilla.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Armeniasta tuli kuningas Tiridates III:n johdolla ensimmäinen kristitty valtio 300-luvun alussa. Armenialaisen legendan mukaan kristinusko tuli Armeniaan apostolien Taddeuksen ja Bartolomeuksen levittämänä ensimmäisellä vuosisadalla.[3] Kirkon nimessä oleva osa "apostolinen" on viittaus Taddeukseen ja Bartolomeukseen.[4] Armenian apostolisen kirkon synnyinvuotena pidetään vuotta 301, ja siten Armenia on maailman vanhin kristitty valtio, vanhempi kuin antiikin Rooma.
Kirkon varsinaisena perustajana pidetään Pyhää Gregorios Valontuojaa (k. 325). Kirkosta tuli 300-luvulla valtionkirkko, ja omakielisen Raamatun se sai seuraavalla vuosisadalla.[1] Kirkosta tuli seuraavina vuosisatoina merkittävä instituutio armenialaisten kulttuurissa.[5] Vuonna 506 Armenian apostolinen kirkko päätti irtisanoutua Khalkedonin kirkolliskokouksen päätöksistä. Tämän seurauksena siitä tuli orientaaliortodoksinen kirkko.[6][7]
Georgian ortodoksinen kirkko irtaantui Armenian apostolisesta kirkosta 600-luvulla liittyen ortodoksiseen kirkkoon. Armenian apostolinen kirkko säilytti ehtoollisyhteyden muihin orientaaliortodoksisiin kirkkoihin.[6]
Osmanien valtakunnassa Armenian kirkko tunnustettiin vuonna 1461 itsenäiseksi kirkoksi, jolle valtio nimitti patriarkat Istanbuliin ja Jerusalemiin. Se vastasi myös muiden kristittyjen kuin ortodoksien asioista valtakunnassa. Suurissa kaupungeissa syntyi 1800-luvulla vauras armenialainen kaupallinen eliitti, jolla oli kirkossa vaikutusvaltainen asema.[8]
Vuonna 2015 kirkko kanonisoi kaikki armenialaisten kansanmurhassa kuolleet armenialaiset. Se kuinka monta henkilöä tarkalleen kanonisoitiin, ei ole selvillä, mutta luvuksi mainitaan toisinaan 1,5 miljoonaa.[9][10][11][12][13]
Nykytilanne ja asema
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maailmanlaajuisesti apostolisella kirkolla arvioidaan olevan noin yhdeksän miljoonaa jäsentä.[4]
Armenian perustuslain mukaan apostolinen kirkko on valtionkirkko, jonka asema perustuu sen rooliin kansallisen kulttuurin ja kansallisidentiteetin rakentajana. Toisaalta perustuslaki takaa myös uskonnonvapauden.[14] Apostolinen kirkko on vapautettu kiinteistö- ja arvonlisäverosta.[15]
Kirkon ja valtion välit ovat rakoilleet, sen jälkeen kun edistysmielistä politiikkaa ajava Nikol Pašinjan nousi pääministeriksi.[16] Närää on aiheuttanut muun muassa se, että apostolisen kirkon historia lakkautettiin omana pakollisena oppiaineenaan Armenian kouluissa.[17] Tämän jälkeen myös katolikos Kerekin II:n ja pääministeri Pašinjanin henkilökohtaiset välit ovat tulehtuneet entisestään.[18][19][20] Tästä huolimatta Pašinjan on luvannut säilyttää maininnan apostolisesta kirkosta, mikäli hän saa mandaatin uudistaa Armenian perustuslain.[21]
Piirteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirkon messukäytännöllä on yhteyksiä enemmän läntiseen kirkkoon kuin ortodoksiseen kirkkoon. Kirkkomusiikkina on armenialainen laulumusiikki.
Kirkko noudattaa läntistä gregoriaanista kalenteria mutta viettää Kristuksen syntymäjuhlaa poikkeuksellisesti loppiaisena 6. tammikuuta.[22][23]
Organisaatio ja hallinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Armenian apostolista kirkkoa johtaa Armenian Vagharšapatista käsin koko Armenian korkein patriarkka ja katolikos Karekin II, joka on toiminut virassa vuodesta 1999 lähtien.[24] Katolikoksen valitsee kirkolliskokous ja nimitys virkaan on elinikäinen.[25] Aktiivisessa käytössä olevia kirkkoja on noin 300.[26]
Etšmiadzinin pääkatolikaatin lisäksi kirkolla on toinen katolikaatti, Kilikian katolikaatti, jonka katolikoksen istuin on Libanonin Anteliaksessa. Sillä on autonominen asema Armenian kirkon sisällä, ja sen alaisuuteen kuuluu osa diasporassa olevia hiippakuntia Lähi-idässä, Kreikassa ja Amerikoissa. Niiden lisäksi kirkolla on kaksi erillistä alueellista patriarkaattia: Jerusalemin armenialainen patriarkaatti ja Konstantinopolin armenialainen patriarkaatti Turkissa.
Kirkon johtajat valitaan demokraattisesti, ja jäsenet päättävät äänestämällä, ketkä papit saavat jatkaa tehtävissään. Papit saavat avioitua ennen vihkimystä. Leskeksi jäänyt pappi voi mennä uusiin naimisiin tai antaa selibaattilupauksen. Kirkon virkoja on kolme:[27][25]
| Virka | Keskeinen tehtävä | Tunnuksia | Puhuttelu | Muuta | |
|---|---|---|---|---|---|
| Diakoni |
|
|
"rakas" | ||
| Pappi | Naimisissa |
|
|
"isä" | Elää lähtökohtaisesti perheensä kanssa |
| Naimaton |
|
"kunnioitettu isä" | Elää lähtökohtaisesti luostarissa munkkina | ||
| Piispa |
|
|
"teidän korkea-arvoisuutenne" | Valitaan vain selibaatissa elävien pappien keskuudesta | |
Galleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Armenialaisten pappien kulkue.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 Facta2001, 1. osa, palsta 673
- ↑ Maailman vanhimman kristillisen valtion Armenian kirkon johtaja vierailulle Suomeen Seurakuntalainen. 16.3.2017. Viitattu 20.3.2026.
- ↑ Armenian Apostolic Church (Mother See of Holy Etchmiadzin) 1.1.1962. World Council of Churches. Viitattu 6.8.2024. (englanniksi)
- 1 2 Armeniska apostoliska kyrkan 2026. Sveriges kristna råd. Viitattu 21.3.2026. (ruotsiksi)
- ↑ Armenians in Ottoman Turkey and the Armenian Genocide encyclopedia.com. (englanniksi)
- 1 2 Armenian Apostolic Church | History, Beliefs & Practices 16.7.2024. Encyclopædia Britannica. Viitattu 6.8.2024. (englanniksi)
- ↑ Koivulahti, Toni: Suomen orientaaliortodoksisten yhteisöjen toimintaedellytykset ja uskonnonvapaus 5.6.2023. Teologia.fi. Viitattu 20.3.2026.
- ↑ Lapidus 2022, s. 353–354
- ↑ Armenian Genocide victims canonized in Holy Etchmiadzin 23.4.2015. panarmenian.net. Viitattu 6.8.2024. (englanniksi)
- ↑ After 400 years, new saints for the Armenian Church 5.2.2015. Religious Information Service of Ukraine. Viitattu 6.8.2024. (englanniksi)
- ↑ Danielian, Gayane: Armenian Genocide Victims Canonized By Church 23.4.2015. «Ազատ Եվրոպա/Ազատություն» ռադիոկայան. Viitattu 7.8.2024. (englanniksi)
- ↑ Armenian church makes saints of 1.5 million genocide victims 23.4.2015. France 24. Viitattu 7.8.2024. (englanniksi)
- ↑ Armenian Church canonizes 1.5 million genocide victims The Times of Israel. 23.4.2015. Viitattu 7.8.2024. (englanniksi)
- ↑ Constitution of the Republic of Armenia (art. 17–18) 2015. Office of the President of the Republic of Armenia. Viitattu 21.3.2026. (englanniksi)
- ↑ Armenia 2023. United States Department of State. Viitattu 21.3.2026. (englanniksi)
- ↑ From Allies to Adversaries: The Shifting Dynamics of Armenian Church-State Relations 2024. hagueresearch.org. Viitattu 21.3.2026. (englanniksi)
- ↑ Statement on the Suppression of the Armenian Apostolic Church: Historical Continuities of Identity Erasure within Victim Groups Lemkin Institute. Viitattu 21.3.2026. (englanniksi)
- ↑ Mirovalev, Mansur: In Armenia, a bitter dispute escalates between PM Pashinyan and the church Al Jazeera. 8.7.2025. Viitattu 21.3.2026. (englanniksi)
- ↑ Explainer | How Pashinyan is working to topple Catholicos Karekin II 12.3.2026. OC Media. Viitattu 21.3.2026. (englanniksi)
- ↑ Armenian PM says he is not circumcised in ongoing duel with church 26.6.2025. Euronews. Arkistoitu 31.1.2026. Viitattu 21.3.2026. (englanniksi)
- ↑ Pashinyan says draft constitution retains mention of Armenian Apostolic Church 19.3.2026. Armenpress. Viitattu 21.3.2026. (englanniksi)
- ↑ Why Do Armenians Celebrate Christmas on January 6th? Diocese of the Armenian Church of the United Kingdom and Republic of Ireland. Arkistoitu 26.12.2020. Viitattu 20.3.2026. (englanniksi)
- ↑ Liturgical Year of the Armenian Apostolic Church 2026. Armenian Apostolic Church of Holy Resurrection. Viitattu 20.3.2026. (englanniksi)
- ↑ Biography 2026. Armenian Apostolic Holy Church Mother See of Holy Etchmiadzin. Viitattu 21.3.2026. (englanniksi)
- 1 2 Armenian Apostolic Holy Church 2026. Armenian Apostolic Holy Church Mother See of Holy Etchmiadzin. Viitattu 20.3.2026. (englanniksi)
- ↑ Country profile: Armenia 2026. World Council of Churches. Viitattu 21.3.2026. (englanniksi)
- ↑ Hierarchy & Decision-Making 2026. Armenian Church, Holy See of Cilicia. Viitattu 2026. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Armenian ortodoksinen kirkko / Ortodoksi.net
- The Armenian Church: Mother See of Holy Etchmiadzin (Arkistoitu – Internet Archive) Kotisivu
