Siirry sisältöön

Beninin kansalliskokous

Wikipediasta
Beninin kansalliskokous
Assemblée nationale
Image
Tyyppi
Tyyppi yksikamarinen parlamentti
Johto
Puheenjohtaja Gbèhounou Louis Vlavonou
Kokoonpano
Edustajia 109
Image
Puolueet

Hallitus (109)

Vaalit
Valintatapa suhteellinen listavaali
Viimeisimmät vaalit 11. tammikuuta 2026
Seuraavat vaalit 2033
Kokouspaikka
Image
Kansalliskokouksen rakennus Porto-Novossa.
Kotisivut
https://assemblee-nationale.bj/

Beninin kansalliskokous (ransk. Assemblée nationale) on Beninin yksikamarinen parlamentti. Vuoden 2019 perustuslaissa edustajien määräksi asetettiin 109 aiemman 83 sijaan. Vaalikausi pidennettiin neljästä viiteen vuoteen. Kuitenkin vuonna 2023 valittu kansalliskokous istui poikkeuksellisesti vain kolme vuotta. Vuonna 2025 vaalikausi pidennettiin seitsemään vuoteen.[1]

Kansalliskokous valitaan yleisillä listavaaleilla ja paikat jaetaan puolueiden välillä suhteellisesti. Valtakunnallinen äänikynnys on kymmenen prosenttia. Äänioikeutettuja ovat 18 vuotta täyttäneet kansalaiset ja ehdolleasettumisen ikäraja on 25 vuotta. Äänestyspakkoa ei ole.[1]

Ennen vuonna 2019 tehtyä perustuslain muutosta kansalliskokouksessa oli 83 paikkaa ja vaalit pidettiin neljän vuoden välein.[1]

Kansalliskokouksen paikoista 24 on varattu naisille. Nykyisessä parlamentissa on 28 naista.[1]

Vuoden 2023 vaaleissa kaksi presidentille uskollista puoluetta, Edistyksellinen uudistusliitto (UPR) ja Tasavaltalainen blokki (BR), saivat 81 paikkaa ja selkeän enemmistön. Kaikkiaan vaaleihin osallistui seitsemän puoluetta, joista kolme edusti oppositiota. Niistä yksi, Demokraatit, sai 28 paikkaa. Muut puolueet eivät ylittäneet kymmenen prosentin äänikynnystä. Demokraattien puheenjohtaja Eric Houndété väitti vaaleissa tapahtuneen vilppiä, mutta perustuslakituomiostuin vahvisti tuloksen. Äänestysprosentti oli 37,8.[1]

Viimeisimmissä vaaleissa 11. tammikuuta 2026 Edistyksellinen uudistusliitto sai 60 ja Tasavaltalaisblokki 49 paikkaa. Oppositio ei saanut yhtään ehdokasta läpi.

Kansalliskokouksen täysistuntoja pidetään tavallisesti huhti–kesäkuussa ja loka-joulukuussa. Vuonna 2023 täysistuntoja pidettiin kaksi. Pysyviä valiokuntia on viisi.[1]

Kansalliskokouksen hyväksymät lait vaativat presidentin vahvistuksen. Mikäli presidentti kieltäytyy vahvistamasta lakia, se siirtyy perustuslakituomioistuimeen, joka ratkaisee asian.[1]

  1. 1 2 3 4 5 6 7 Angola Parlamenttienvälinen unioni. Viitattu 25.5.2026. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]