Ehkäisevä päihdetyö Ehyt
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on suomalainen valtakunnallinen kansalais- ja asiantuntijajärjestö, joka toimii ehkäisevän päihdetyön ja pelihaittojen ehkäisyn alalla. Järjestö perustettiin 1. kesäkuuta 2011, kun Elämäntapaliitto, Terveys ry ja Elämä on parasta huumetta ry yhdistyivät.[1] Varsinainen toiminta alkoi 1. tammikuuta 2012.[2] Ehytin toimintatulot olivat vuonna 2024 noin 5,8 miljoonaa euroa, josta valtaosa tuli STEAn kautta sosiaali- ja terveysministeriön avustuksina.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perustajajärjestöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ehyt syntyi kolmen järjestön fuusiosta. Elämäntapaliitto ry oli perustettu vuonna 1993, ja sen juuret ulottuivat 1900-luvun alun suomalaiseen raittiusliikkeeseen.[4] Terveys ry:n edeltäjien historia juonsi samoin 1900-luvun alkuun. Elämä on parasta huumetta ry (EOPH) oli perustettu vuonna 1997 huumevastaisen kampanjan pohjalta, ja se teki ehkäisevää päihdetyötä erityisesti kouluissa, verkossa ja mobiilisti.[4]
Yhdistyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Päihdejärjestöjen yhdistymistä pohdittiin pitkään ennen varsinaisen prosessin alkamista vuonna 2010. Tavoitteena oli luoda yksi vahvempi organisaatio, joka saisi äänensä paremmin kuuluviin ja vapauttaisi hallinnollisia resursseja päällekkäisestä toiminnasta.[4] Yhdistymistä valmisteltiin noin puolentoista vuoden ajan, ja uusi järjestö perustettiin virallisesti 1. kesäkuuta 2011.[1] Toiminta alkoi 1. tammikuuta 2012, jolloin kolmen järjestön yhteensä noin 60 työntekijää ja noin viiden miljoonan euron vuosibudjetti yhdistyivät.[4]
Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ehyt toimii yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasolla ehkäisten alkoholin, tupakan, huumeiden ja rahapelaamisen aiheuttamia haittoja.[5]
Kasvatus- ja koulutustyö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ehyt toteuttaa päihde- ja pelikasvatustunteja kouluissa ja oppilaitoksissa sekä järjestää vanhempainiltoja. Vuonna 2024 järjestön kasvatustunneilla kohdattiin lähes 20 000 oppilasta ja opiskelijaa ja vanhempainilloissa lähes 2 500 huoltajaa.[6] Lisäksi järjestö kouluttaa sosiaali- ja terveysalan, nuoriso- ja kasvatusalan sekä muiden alojen ammattilaisia ja vapaaehtoisia.[5]
Päihdeneuvonta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ehyt ylläpitää maksutonta ja anonyymiä päihdeneuvontapuhelinta (0800 900 45), joka on toiminut ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Vuonna 2024 puhelimeen vastattiin 9 192 puheluun ja vuonna 2025 ennätykselliset 10 591 puheluun.[7] Kolme neljäsosaa puheluista koskee alkoholia ja noin kolmasosa huumausaineita.[8] Nuorten osuus soittajista on kasvanut: vuonna 2024 jo 19 prosenttia soittajista oli 18–29-vuotiaita, kun vuonna 2021 osuus oli 12 prosenttia.[8]
Elokolo-kohtaamispaikat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ehyt ylläpitää päihteettömiä Elokolo-kohtaamispaikkoja Helsinkissä, Lahdessa, Tampereella, Turussa ja Pirkkalassa.[9] Vuonna 2024 Elokoloissa kirjattiin yli 44 000 käyntiä.[6] Kävijäkyselyn (2024) mukaan 46 prosenttia vastaajista koki Elokolon vähentäneen yksinäisyyttä ja 44 prosenttia koki hyvinvointinsa lisääntyneen käyntien myötä.[10] Kävijöistä valtaosa on eläkeikäisiä: 50 prosenttia vuoden 2024 kävijäkyselyyn vastanneista oli 61–80-vuotiaita.[10] Kontulan Elokolo suljettiin vuoden 2024 lopussa.[10]
Kampanjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ehytin koordinoima EPT-verkosto vastaa vuodesta 2012 lähtien Tipaton tammikuu -kampanjasta. Vuonna 2024 alkoholia käyttävistä kansalaisista 15 prosenttia osallistui kampanjaan ja yli puolet jatkoi tipatonta helmikuun puolelle.[11] Kampanjan suosio on kasvanut: vuonna 2018 osallistujia oli 11 prosenttia alkoholia käyttävistä.[11]
Muita kampanjoita ovat Näkymättömät lapset, joka nostaa esiin päihdeperheiden lasten asemaa, sekä Selvin päin kesään -nuorisokampanja.[6]
Jäsenjärjestöt ja vapaaehtoistoiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ehytillä oli vuonna 2024 ennätykselliset 135 jäsenyhdistystä, jotka järjestivät yli 300 tapahtumaa ja tavoittivat noin 32 000 ihmistä.[6] Lisäksi Nettimummo-vapaaehtoiset kohtasivat yli 3 500 lasta ja nuorta virtuaalisissa ympäristöissä.[6]
Organisaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ehytin päätoimipaikka sijaitsee Helsingin Vallilassa (Elimäenkatu 17–19, 900 m²). Alueellisia toimipisteitä on Lahdessa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa.[12]
Vuonna 2024 Ehytissä työskenteli 109 palkansaajaa, joista 18 työllistettiin palkkatuella. Vuonna 2023 toimihenkilöitä oli 97 ja palkkatuettuja 25, yhteensä 122 henkilöä (81 + 11,2 henkilötyövuotta). Lisäksi järjestön koulutusverkostossa toimi 56 sopimusohjaajaa.[3][13] Ehyt on ollut merkittävä palkkatukityöllistäjä Elokolo-kohtaamispaikoissaan noin 30 vuoden ajan.[3] Hallituksen tai valtuuston jäsenille ei makseta palkkioita.[13]
Järjestön toiminnanjohtajana on vuodesta 2017 toiminut terveystieteiden tohtori Juha Mikkonen, joka on myös STEAn avustusasioiden neuvottelukunnan jäsen.[14][3] STEA toteutti Ehytissä laillisuustarkastuksen huhtikuussa 2024; edellinen tarkastus oli tehty vuonna 2014.[3]
Rahoitus ja talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ehytin toiminta rahoitetaan lähes kokonaan julkisilla avustuksilla. Valtionavustuslainsäädännön vuoksi järjestö ei voi tuottaa ylijäämää avustetulla toiminnallaan eikä kasvattaa omaa pääomaansa muutoin kuin varainhankinnalla.[3]
Tulot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2024 sosiaali- ja terveysministeriö myönsi Ehytille STEA-avustuksia yhteensä 5 664 277 euroa (vuonna 2023: 5 306 049 euroa). Avustukset jakautuivat kolmeen osaan: yleisavustus 1 507 129 euroa, toiminta-avustukset 3 250 148 euroa ja hankeavustukset 907 000 euroa.[3] STEA-avustusten osuus kokonaistuotoista oli vuonna 2024 noin 87 prosenttia ja vuosina 2022–2023 noin 83 prosenttia.[15][13]
Muita rahoittajia olivat vuonna 2024 viisi hyvinvointialuetta (yhteensä 30 142 euroa), Helsinkin kaupunki (25 000 euroa), Tampereen kaupunki (14 280 euroa) ja Opetushallitus.[3] Oma varainhankinta oli pientä: vuonna 2024 lahjoituksia saatiin 19 081 euroa ja jäsenmaksutuloja 4 080 euroa.[3]
| Vuosi | Kokonaistuotot | Kokonaiskulut | STEA-avustukset | Ylijäämä |
|---|---|---|---|---|
| 2024 | 5 838 000 € | 5 820 000 € | 5 664 277 € | 17 997 € |
| 2023 | 6 375 283 € | 6 371 708 € | 5 306 049 € | 3 576 € |
| 2022 | 5 850 723 € | 5 846 452 € | 4 686 964 € | 4 271 € |
Menot ja kulurakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ehytin menoista suurin osa on henkilöstökuluja. Vuonna 2024 palkkoja ja palkkioita maksettiin 3 410 000 euroa ja henkilöstösivukuluja 681 000 euroa, eli henkilöstökulut olivat yhteensä 4 091 000 euroa (70 prosenttia kokonaiskuluista). Vuosina 2022–2023 henkilöstökulujen osuus oli 69 prosenttia.[3][13]
Muut merkittävät kuluerät vuonna 2023 olivat toimitilakulut 441 000 euroa (7 prosenttia), ATK-laite- ja ohjelmistokulut 309 000 euroa, markkinointi- ja materiaalikulut 340 000 euroa sekä matkakulut 228 000 euroa (3 prosenttia).[13]
Vuoden 2023 vuosikertomuksen mukaan STEAn ohjeistuksen mukaisesti yleisavustuksesta maksetaan keskitetysti hallintokulut, jotka olivat vuonna 2023 yhteensä 815 000 euroa eli noin 13 prosenttia kokonaiskuluista. Näistä keskustoimiston vuokra- ja toimitilakulut olivat 299 000 euroa (noin 5 prosenttia kokonaisuudesta) ja tietoteknisen ympäristön kustannukset 117 000 euroa.[13]
Osastoittain kulut jakautuivat vuonna 2024 seuraavasti: nuorten parissa tehtävä työ 29 prosenttia, aikuisten parissa tehtävä työ (Elokolot, Päihdeneuvonta, Päihdeasiamies) 26 prosenttia, yleisavustettu toiminta (hallinto, viestintä, ICT) 24 prosenttia, alue- ja järjestötoiminta 16 prosenttia sekä ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston koordinaatio 5 prosenttia.[3]
Oma pääoma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ehytin oma pääoma oli vuoden 2024 lopussa 305 134 euroa, josta yhdistyspääomaa 102 530 euroa, vapaata rahastoa 10 000 euroa ja edellisten tilikausien ylijäämää 186 642 euroa. Järjestön laskennallinen vakavaraisuus on vuosikertomuksen mukaan "aina tunnuslukujen valossa heikko", mikä johtuu valtionavustuslainsäädännön rakenteesta eikä heijasta asioiden huonoa hoitoa.[3]
STEA-avustusten leikkaukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]STEA-avustusten kokonaismääräraha laski vuoden 2024 noin 384 miljoonasta eurosta vuoden 2025 noin 304 miljoonaan euroon osana Orpon hallituksen valtiontalouden säästöjä.[17] Yli miljoonan euron yleisavustuksista leikattiin 19 prosenttia porrastetun taulukon mukaan. Kohdennetuista toiminta-avustuksista leikattiin 3–4 prosenttia, ja lisäksi STEAn avustusesityksessä 3. joulukuuta 2024 tuli Ehytille yllättäen 158 000 euron leikkaus alue- ja järjestötoiminnan avustukseen.[3]
Ehyt käynnisti muutosneuvottelut lokakuussa 2024 hallituksen päätöksellä. Neuvottelut päättyivät 13. joulukuuta 2024 ja koskivat 16 työntekijää. Lopputuloksena seitsemän työsuhdetta päättyi, tosin yhdelle heistä pystyttiin osoittamaan korvaavaa työtä. Lisäksi vakituisia tehtäviä muutettiin määräaikaisiksi ja lomautukset koskivat koko henkilöstöä.[3][18] Leikkausten vuoksi päihdeneuvontapuhelimen ympärivuorokautista päivystystä uhkasi lakkautus.[8]
Määrärahat olivat edelleen laskussa: vuodelle 2026 suunniteltiin 278,5 miljoonaa euroa ja vuodelle 2027 noin 253 miljoonaa euroa.[3]
Vaikuttamistyö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ehyt pyrkii vaikuttamaan päihde- ja rahapelipolitiikkaan tutkimustietoon perustuen. Vuonna 2024 järjestö antoi yli 30 lausuntoa lainsäädäntöhankkeista ja sai noin 900 mediamainintaa.[6]
Alkoholipolitiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ehyt on kannattanut Alkon vähittäismyyntimonopolin säilyttämistä ja vastustanut alkoholin saatavuuden lisäämistä. Järjestö on arvostellut Orpon hallituksen alkoholilain uudistusta, joka mahdollistaisi alkoholin kotiinkuljetuksen ja etämyynnin. Ehytin kehitysjohtaja Heikki Luodon mukaan etämyynnin salliminen jopa 80-prosenttisille alkoholijuomille ilman vaihtoehtojen arviointia on "vastuutonta politiikkaa".[19]
Rahapelipolitiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ehyt on arvostellut Veikkausta siitä, ettei se ota rahapelien haittoja riittävän vakavasti. Järjestön selvityksen mukaan 90 prosenttia nuorista pystyi pelaamaan rahapeliautomaatteja ilman ikärajavalvontaa.[20] Ehyt toimii eurooppalaisen rahapelihaittojen ehkäisyverkoston (EGHPN) puheenjohtajana.[12]
Sidonnaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ehytin johdon ja luottamushallinnon jäsenillä on kytköksiä useisiin sidosryhmiin. Toiminnanjohtaja Juha Mikkonen on jäsenenä STEAn avustusasioiden neuvottelukunnassa, joka antaa lausuntoja sosiaali- ja terveysministeriölle avustuspolitiikan linjauksista.[3] Hallituksen puheenjohtaja Heidi Viljanen on SDP:n entinen kansanedustaja (2019–2023) ja SDP:n päihdepoliittisen työryhmän puheenjohtaja.[21] Hallituksen jäsen Christa Carpelan on Kokoomuksen edustaja, Kymenlaakson hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtaja ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kaakkois-Suomen toiminnanjohtaja.[22] Valtuuston puheenjohtaja Eija Koivuranta on Väestöliiton entinen toiminnanjohtaja ja SOSTEn entinen hallituksen puheenjohtaja (2021–2024) sekä sosiaali- ja terveysministeriön pitkäaikainen virkamies.[23]
Hallituksen jäsen Kaarlo Simojoki on päihdelääketieteen asiantuntija, joka toimii samanaikaisesti Mehiläisen päihdepalveluiden johtajana ja ylilääkärinä sekä kaupallista päihdepalvelua tarjoavan Soberisti Oy:n hallituksen jäsenenä ja neuvonantajana.[24][25][26]
Ehytin toiminnanjohtajana vuosina 2015–2017 toiminut Kristiina Hannula nimitettiin 1. syyskuuta 2017 STEAn johtajaksi, jolloin hän ryhtyi päättämään entisen työnantajansa rahoituksesta.[27] Hannula on lisäksi toiminut Alkon hallituksessa.[28]
Kritiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ehyt on saanut osakseen kritiikkiä erityisesti alkoholipolitiikan kentällä. Viisi Tähteä -lehden pääkirjoituksen mukaan Ehyt ry:n kaltaiset julkisrahoitteiset järjestöt toimivat sosiaali- ja terveysministeriön välineinä kansanedustajien lobbaauksessa, mikä aiheuttaa "demokratiavajeen" alkoholipolitiikassa. Kirjoituksen mukaan järjestön todellinen tarkoitus on Alkon monopoliaseman suojeleminen.[28]
Iltalehden mukaan terveysorganisaatioiden ja hallituksen käyttämät argumentit Alkon monopolin puolustamisessa ovat perustuneet "pelotteluun ja oikeudelliseen epäselvyyteen".[29]
Tunnustukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Terveyden ja hyvinvoinnin laitos myönsi Ehytille kansanterveyspalkinnon vuonna 2023 järjestön merkittävästä työstä alkoholin, huumeiden, nikotiinin ja rahapelaamisen haittojen ehkäisemiseksi.[30]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 EHYT ry perustettiin EHYT ry. Viitattu 5.4.2026.
- ↑ Suihko, Johanna: Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n yhdistymisen raportointi ja arviointi 1.1.2014. EHYT ry. Viitattu 9.2.2020.[vanhentunut linkki]
- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 EHYT ry:n vuosikertomus 2024 EHYT ry. Viitattu 5.4.2026.
- 1 2 3 4 History EHYT ry. Viitattu 5.4.2026.
- 1 2 Ehkäisevä päihdetyö koskettaa meitä kaikkia EHYT ry. Viitattu 5.4.2026.
- 1 2 3 4 5 6 EHYTin vuosi 2024: Ehkäisevän päihdetyön vaikuttavuus syntyy ruohonjuuritasolta EHYT ry. Viitattu 5.4.2026.
- ↑ Ennätysmäärä haki apua päihdeongelmiin Päihdeneuvonnasta EHYT ry. Viitattu 5.4.2026.
- 1 2 3 Nuoret löysivät matalan kynnyksen avun päihdeongelmiin – auttavan puhelimen tulevaisuus uhattuna STT Info. Viitattu 5.4.2026.
- ↑ Elokolo-kohtaamispaikat EHYT ry. Viitattu 5.4.2026.
- 1 2 3 Elokolo-kohtaamispaikat vähentävät yksinäisyyttä EHYT ry. Viitattu 5.4.2026.
- 1 2 Tipaton tammikuu nuorten aikuisten suosiossa EHYT ry. Viitattu 5.4.2026.
- 1 2 Organisation EHYT ry. Viitattu 5.4.2026.
- 1 2 3 4 5 6 7 EHYT ry:n vuosikertomus 2023 EHYT ry. Viitattu 5.4.2026.
- ↑ Juha Mikkonen EHYTin toiminnanjohtajaksi EHYT ry. 5.9.2017. Viitattu 5.4.2026.
- ↑ Funding EHYT ry. Viitattu 5.4.2026.
- ↑ EHYT ry:n vuosikertomus 2022 EHYT ry. Viitattu 5.4.2026.
- ↑ Järjestöavustukset pienentyvät osana valtiontalouden säästöjä Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 5.4.2026.
- ↑ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n muutosneuvottelut ovat ohi – 7 työsuhdetta päättyy STT Info. Viitattu 5.4.2026.
- ↑ Alkoholilain muutokset on valmisteltava uudelleen EHYT ry. Viitattu 5.4.2026.
- ↑ Rahapelien ikärajavalvontaa on parannettava – 90 % nuorista sai pelata rahapeliautomaatteja ilman valvontaa EHYT ry. Viitattu 5.4.2026.
- ↑ SDP:n päihdepoliittisen työryhmän puheenjohtajaksi Heidi Viljanen SDP. Viitattu 5.4.2026.
- ↑ Christa Carpelan – ura ja luottamustoimet christacarpelan.fi. Viitattu 5.4.2026.
- ↑ Eija Koivuranta valittiin EHYTin valtuuston puheenjohtajaksi EHYT ry. Viitattu 5.4.2026.
- ↑ EHYTin hallituksen jäseniksi Kaarlo Simojoki, Christa Carpelan ja Linda Jaako EHYT ry. 17.5.2023. Viitattu 5.4.2026.
- ↑ Mehiläinen panostaa työikäisten päihdepalveluihin – Kaarlo Simojoki päihdepalveluiden johtajaksi ja ylilääkäriksi Mehiläinen. Viitattu 5.4.2026.
- ↑ Kaarlo Simojoki Soberisti Oy:n hallitukseen Soberisti. Viitattu 5.4.2026.
- ↑ STEAn johtajaksi Kristiina Hannula Valtioneuvosto. 28.6.2017. Viitattu 5.4.2026.
- 1 2 Pääkirjoitus: Alkoholipolitiikkaa vaivaa demokratiakato – julkisrahoitteinen EHYT ry kääntää poliitikkojen päät lobbaamalla Viisi Tähteä. Viitattu 5.4.2026.
- ↑ Alkoholimonopolin puolustus Iltalehti. Viitattu 5.4.2026.
- ↑ THL granted an award to EHYT for its significant work to promote public health THL. Viitattu 5.4.2026.
