Jakob Wegelius
| Osa artikkelisarjaa |
| Herännäisyys |
|---|
 |
Jakob Wegelius (9. joulukuuta 1779 Vöyri – 8. tammikuuta 1861 Maalahti)[1][2] oli suomalainen lääkäri ja pappi.[3] Hän väitteli filosofian tohtoriksi 1802 ja lääketieteen tohtoriksi 1817. Teologian kunniatohtorin arvon hän sai 1857. Vuoden 1808–1809 sodassa hän toimi sotilaslääkärinä. Sen jälkeen hän toimi pappina useissa seurakunnissa ja oli vuodesta 1832 Maalahden seurakunnan kirkkoherra. Lankonsa Jonas Laguksen vaikutuksesta hän päätyi herännäisyys-herätysliikkeen piiriin ja toimi Pohjanmaan ruotsinkielisten herännäisten johdossa.[3]
Wegelius pääsi ylioppilaaksi Turussa 1796. Hän palveli alkuun Tukholman serafiimilasaretissa. Hänet vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa 1805. Wegelius toimi sitä ennen rokottajana Etelä-Pohjanmaalla Suomen talousseuran lähettämänä 1803. Oravaisten kappalaisen apulainen hän oli 1805 ja Vöyrin kirkkoherran (isänsä) apulainen 1807. Sotasairaalan lääkärinä Wegelius toimi Alahärmässä 1808 ja seurasi armeijaa lääkärinä ja pappina Uumajaan eroten tästä työstä 1809. Oravaisten kappalainen s.v. sekä Sulvan kappalainen hän oli 1827. Rovastiksi Wegelius nimitettiin vuonna 1834 ja vt. lääninrovastiksi 1856.[2]
Wegeliuksen vanhemmat olivat Vöyrin kirkkoherra Esaias Wegelius (k. 1821) ja Ulrika (o.s. Tunaeus).[2]
Wegelius kuoli vuonna 1861. Hänet on haudattu Maalahdessa Maalahden vanhalle hautausmaalle.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 Jakob Wegelius, kyrkoherde, Maalahden vanha hautausmaa, Maalahti, hautatunnus 1 GA 01 23-24 gravar.se. Viitattu 18.3.2026.
- 1 2 3 Wegelius, Jakob (1779-1861) Akatemiasampo. Viitattu 18.3.2026.
- 1 2 Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 9 p. 1122
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hellevi Arjava: Merkillinen isoisä ja muita kertomuksia Wegeliuksista ja Svaneista. Otava, 2010. ISBN 978-951-31-5401-1 335 s.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
