Siirry sisältöön

Olavi V

Wikipediasta
Olavi V
Kansankuningas
Image
Norjan kuningas
Valtakausi 21. syyskuuta 1957 –
17. tammikuuta 1991
Edeltäjä Haakon VII
Seuraaja Harald V
Syntynyt 2. heinäkuuta 1903
Sandringham, Englanti
Kuollut 17. tammikuuta 1991 (87 vuotta)
Oslo, Norja
Puoliso Märtha
Lapset Harald V
Ragnhild
Astrid
Suku Glücksburg
Isä Haakon VII
Äiti Maud
Uskonto luterilainen
Nimikirjoitus Image
Mitalit
Maa: Image Norja
miesten purjehdus
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa KultaaAmsterdam 19286 m

Olavi V (2. heinäkuuta 1903 Appleton House, Sandringham, Englanti – 17. tammikuuta 1991 Holmenkollen, Norja) oli Norjan kuningas vuosina 1957–1991.

Sukutausta ja varhainen elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuleva kuningas syntyi Tanskan prinssi Carlin ja Ison-Britannian prinsessa Maudin poikana, ja hänet kastettiin nimellä Alexander Edward Christian Frederik. Hänen isänsä otettua vastaan Norjan kruunu vuonna 1905 prinssi Alexander sai norjalaisen nimen Olav. Olavin serkku oli Ison-Britannian kuningas Yrjö VI. Heidän molempien isoisä oli kuningas Edvard VII. Olavi oli sitten keskiajan ensimmäinen Norjan kruununperillinen, joka kasvatettiin Norjassa. Hän kävi koulua osittain yksityisopetuksessa kuninkaanlinnassa ja osittain julkisessa koulussa. Hän suoritti lukion oslolaisessa Hallingin koulussa, josta hän valmistui vuonna 1921.[1]

Kruununprinssi edusti maataan Amsterdamin olympialaisissa vuonna 1928 ja voitti kultamitalin purjehduksessa.[2]

Toisen maailmansodan aikana kruununprinssi Olav vastusti isänsä rinnalla natsi-Saksan Norjan-miehitystä. Kun Norjan hallitus päätti lähteä maanpakoon, Olav tarjoutui jäämään maahan tukeakseen maansa kansalaisia. Kruununprinssinä hän sai laajan sotilaskoulutuksen, ja hänestä tuli liittoutuneiden kunnioittama taitava sotilasjohtaja. Vuonna 1944 kruununprinssi Olav nimitettiin Norjan puolustusvoimain päälliköksi, ja hänen johdollaan Saksan Norjassa olleet miehitysjoukot riisuttiin aseista. Hän palasi Norjaan pari viikkoa ennen isäänsä vuonna 1945 ja toimi hetken aikaa sijaishallitsijana.[2]

Vuonna 1955 Olavi toimi jälleen isänsä sijaishallitsijana Haakon VII:n kaaduttua kylpyhuoneessa, minkä seurauksena kuningas mursi jalkansa. Haakon päätyi lopulta pyörätuoliin, minkä seurauksena hän myös masentui.[2][3]

Perhe- ja yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kruununprinssi Olavi avioitui 21. maaliskuuta 1929 serkkunsa Ruotsin prinsessa Märthan kanssa. Avioliitosta syntyivät tuleva kruununprinssi Harald sekä prinsessat Ragnhild ja Astrid.[4] Harald oli sisaruksista nuorin, mutta isänsä ainoa poika ja siksi kruununperillinen. Perhe vietti keskiluokkaista elämää Skaugumissa. Märtha kuoli vuonna 1954, eikä Olavi mennyt koskaan uusiin naimisiin, vaan hallitsi koko valtakautensa leskenä.[5][6]

Kuningas oli innokas urheilija ja harrasti sekä hiihtoa että mäkihyppyä. Urheilun lisäksi Olavi oli kiinnostunut kirjallisuudesta.[1]

Kuninkaana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olavi nousi valtaistuimelle isänsä Haakon VII:n kuoltua vuonna 1957.[2] Kruunajaiset pidettiin 22. kesäkuuta 1958 Nidarosin tuomiokirkossa. Tilaisuus oli poikkeuksellinen, sillä vaikka vuoden 1814 perustuslain mukaan kruunajaiset piti järjestää nimenomaan Nidarosin tuomiokirkossa, asiaa koskeva pykälä oltiin kumottu vuonna 1908 Haakon VII jo noustua kuninkaaksi. Näin ollen Olavin kruunajaisia suunniteltaessa Norjassa ei virallisesti ollut mitään kaavaa seremonian järjestämiselle. Kuninkaan piti vain antaa hallitsijanvakuutus suurkäräjien läsnäollessa. Norjan hallitus vastusti aluksi uskonnollisen seremonian järjestämistä, mutta Nidarosin piispa Arne Fjellbun suurkäräjille kirjoittama kirje sai edustajat kannattamaan kruunajaisten järjestämistä.[7] Valtaistuimelle noustessaan Olavi otti motokseen "Kaikki Norjan hyväksi (norj. Alt for Norge)".[1]

Koska Norja oli perustuslaillinen monarkia, Olavilla ei kuninkaana ollut juurikaan poliittista valtaa.[2] Vaikka hän pyrkikin olemaan mahdollisimman neutraali poliittisissa kysymyksissä, kuningas otti useaan otteeseen kantaa kansainvälisellä kentällä pakolaisten oikeuksien puolesta.[5] Hän myös painotti kansainvälistä solidaarisuutta sekä YK:n ja Naton merkitystä.[6]

Hallitsijana hän oli suosittu muun muassa vaatimattomuutensa ja urheilusuoritustensa takia. Olavi oli ollut suosittu jo kruununprinssinä ja hänet tavattiin usein ilman mitään virallista seuruetta hiihtämässä tai kaupoilla.[4] Olavi V tunnettiin yleisesti nimellä "Kansankuningas (norj. Folkekongen)".[1]

Olavi V teki Suomeen kaksi valtiovierailua vuosina 1961 ja 1980. Kummankin vierailun isäntänä oli presidentti Urho Kekkonen. Kruununprinssinä ollessaan Olavi vieraili Suomessa prinsessa Märthan kanssa heinäkuussa 1936.

Kuolema ja muistaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuningas Olavi V kuoli sydänkohtaukseen 87-vuotiaana 17. tammikuuta 1991, ja hänen poikansa Harald V seurasi häntä hallitsijana.[2][4] Olavin hautajaiset pidettiin 30. tammikuuta 1991 ja 100 000 ihmistä jätti hyvästit kuninkaalle.[8]

Olavi V valittiin vuonna 2005 vuosisadan norjalaiseksi Norjan yleisradioyhtiön NRK:n järjestämässä äänestyksessä. Hän sai 41 % äänistä.[9]

Kunnianosoituksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norjalaiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde:[11]

Ulkomaalaiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde:[11]

Vuonna 1961 kuningas Olavi sai Nansen-palkinnon pakolaisten hyväksi tehdystä työstä.[21]

Galleria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 3 4 Kong Olav V 2026. Det norske kongehus. Viitattu 27.4.2026. (norjaksi)
  2. 1 2 3 4 5 6 Olav V 2026. Encyclopædia Britannica. Viitattu 27.4.2026. (englanniksi)
  3. ↑ King Haakon VII of Norway (1872 – 1957) 18.9.2009. Hahnemann House Trust. Viitattu 27.4.2026. (englanniksi)
  4. 1 2 3 King Olav V of Norway 1.7.2014. Unofficial Royalty. Viitattu 27.4.2026. (englanniksi)
  5. 1 2 Atlantic Crossing: What Happened Next 2026. PBS. Viitattu 27.4.2026. (englanniksi)
  6. 1 2 Rem, Tore: Olav 5. Store norske leksikon, 8.12.2025. Artikkelin verkkoversio. (norjaksi)
  7. ↑ Signingen av Kong Olav V 2026. Det norske kongehus. Viitattu 27.4.2026. (englanniksi)
  8. ↑ I dag er det 25 år siden kong Olav døde 17.1.2016. TV 2. Viitattu 27.4.2026. (kirjanorjaksi)
  9. ↑ Store norske NRK. Viitattu 10.5.2010. (norjaksi)
  10. ↑ Den Kongelige Norske Fortjenstorden 2026. Det norske kongehus. Viitattu 27.4.2026. (norjaksi)
  11. 1 2 Kong Olavs dekorasjoner 2026. Det norske kongehus. Viitattu 27.4.2026. (norjaksi)
  12. 1 2 3 4 5 6 Statshaandbog for Kongeriget Danmark for Aaret 1963 (s. 18 & 20) J.H. Schultz A.-S. Universitetsbogtrykkeri. Viitattu 27.4.2026. (tanskaksi)
  13. ↑ Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristin ketjuineen saajat 9.10.2020. Ritarikunnat. Viitattu 27.4.2026.
  14. ↑ Orðuhafaskrá 2026. Forseti Íslands. Viitattu 27.4.2026. (islanniksi)
  15. ↑ Grand State Banquet badraie.com. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 27.4.2026. (englanniksi)
  16. ↑ Decorato Dettagli Data Decreto Onorificenza (pdf) (s. 8) 2010. archivio.quirinale.it. Viitattu 27.4.2026. (italiaksi)
  17. 1 2 Entidades estrangeiras agraciadas com ordens portuguesas 2026. Página Oficial das Ordens Honoríficas Portuguesas. Viitattu 27.4.2026. (portugaliksi)
  18. ↑ List of the Knights of the Garter (1348-present) heraldica.org. Viitattu 27.4.2026. (englanniksi)
  19. ↑ The Most Ancient and Most Noble Order of the Thistle 2026. Encyclopædia Britannica. Viitattu 27.4.2026. (englanniksi)
  20. ↑ Citation Accompanying the Legion of Merit Awarded to Crown Prince Olav of Norway 2026. Harry S. Truman Library & Museum. Viitattu 27.4.2026. (englanniksi)
  21. ↑ King Olav of Norway Is Honored The New York Times. 19.9.1961. Viitattu 27.4.2026. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Norja Edeltäjä:
Haakon VII		 Norjan kuningas
1957–1991		 Seuraaja:
Harald V
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Olavi_V&oldid=23970482”