Brasilian jalkapallomaajoukkue

Mitalit
Maa: Brasilia
Miesten jalkapallo
MM-kilpailut
Copa América
Olympialaiset
Maanosaliittojen cup

Brasilia
Lempinimi	Canarinho (Pieni kanarialintu); A Seleção (Valinta); Verde-Amarela (Vihreä ja keltainen); Pentacampeões (Viisinkertainen mestari)
Liitto	Confederação Brasileira de Futebol (CBF)
Maanosaliitto	CONMEBOL
Valmentaja	Carlo Ancelotti
Kapteeni	Neymar
Eniten otteluita	Cafu (142)
Eniten maaleja	Neymar (79)
Fifan maakoodi	BRA
Fifa-ranking	5 (18.7.2024)
}} Kotipeliasu	}} Vieraspeliasu
Ensimmäinen ottelu
	Argentiina 3–0 Brasilia ; (Buenos Aires, Argentiina; 20. elokuuta 1914)
Suurin voitto
	Brasilia 14–0 Nicaragua ; (México, Meksiko; 17. lokakuuta 1975)
Suurin tappio
	Brasilia 1–7 Saksa ; (Belo Horizonte, Brasilia; 8. heinäkuuta 2014) ; Uruguay 6–0 Brasilia ; (Viña del Mar, Chile; 18. syyskuuta 1920)
MM-kilpailut
Esiintymiset	22 (ensimmäiset 1930)
Paras sijoitus	Maailmanmestaruus 1958, 1962, 1970,; 1994 ja 2002 (5)
Copa América
Esiintymiset	35 (ensimmäiset 1916)
Paras sijoitus	Mestaruus 1919, 1922, 1949,; 1989, 1997, 1999, 2004, 2007 ja 2019 (9)
	Infobox OK

Brasilian jalkapallomaajoukkue (port. Seleção Brasileira) edustaa Brasiliaa kansainvälisissä miesten jalkapallon maajoukkuekilpailuissa. Se on saavuttanut ainoana maana viisi maailmanmestaruutta, ja se on myös ainoa joukkue, joka ei koskaan ole jäänyt MM-kisojen lopputurnauksen ulkopuolelle.^[3]

MM-kisahistoria

Brasilia on ainoana joukkueena osallistunut jokaisiin MM-kisoihin. Se on saavuttanut MM-kisoista viisi maailmanmestaruutta, kaksi hopeaa ja kaksi pronssia, minkä vuoksi Brasilia on MM-kisahistorian menestyksekkäin joukkue.

Vuodet 1914–1938

Brasilian maajoukkue perustettiin vuonna 1914 ja ensimmäisessä ottelussaan se kohtasi englantilaisen seurajoukkueen Exeter Cityn, jonka se myös voitti maalein 2–0. Joukkueen varhaishistoria ei kuitenkaan ollut erityisen menestyksekästä. Osasyynä tähän olivat Brasilian jalkapalloliiton sisäiset ammattilaisurheiluun liittyneet kiistat, jotka vaikuttivat maan jalkapallon kehitykseen kielteisesti, eikä Brasilia kyennyt muodostamaan parhaita mahdollisia maajoukkueita.^lähde? Oman osansa kiistaan toivat São Paulon ja Rio de Janeiron osavaltioiden liittojen väliset erimielisyydet. Maajoukkuepelaajat tulivat aina jommastakummasta osavaltiosta. Brasilia putosi sekä 1930 että 1934 heti lohkovaiheen jälkeen. 1938 kuitenkin meni paremmin ja joukkue saavutti pronssia. Leônidas da Silva teki Puolaa vastaan käydyssä ottelussa kolme maalia pelattuaan osan ajasta ilman kenkiä.

1950-luku

Vuoden 1950 MM-lopputurnaus järjestettiin Brasiliassa. Kilpailussa ei järjestetty loppuottelua, vaan pisimmälle selviytyneet neljä joukkuetta pelasivat keskenään loppusarjan. Brasilian ja Uruguayn välinen kamppailu kuitenkin muodostui maailmanmestaruuden kannalta ratkaisevaksi. Rio de Janeiron Maracanã-stadionilla ottelua seurasi 199 854 ihmistä ja Brasilialle olisi riittänyt tasapeli mestaruuteen, mutta vaikka se eräässä vaiheessa johti ottelua maalein 1–0, voitti Uruguay lopulta maalein 1–2. Ottelu tunnetaan Etelä-Amerikassa nimellä "Maracanazo" (suom. Maracanan isku).

1954 Sveitsin MM-turnaukseen Brasilia lähti lähes täysin uudistetulla joukkueella. Joukkue vilisi sellaisia tähtipelaajia kuin Nilton Santos, Djalma Santos ja Didi, mutta putosi leikistä hävittyään väkivallan sävyttämässä^{kenen mukaan?} puolivälieräottelussa Unkarille 2–4. Ottelussa ajettiin 76. minuutin kohdalla ulos sekä Nilton Santos että Unkarin József Bozsik, ja vielä 79. minuutin kohdalla Humberto. Jälkipelit jatkuivat vielä loppuvihellyksen jälkeen, kun Unkarin pelaaja Ferenc Puskás, joka oli joutunut loukkaannuttuaan jättämään ottelun kesken jo aikaisemmassa vaiheessa, sai pukuhuoneessa pullosta päähänsä.^lähde?

1958 Ruotsin MM-turnaukseen valmentaja Vicente Feola laati joukkueen pelaajille tiukan, 40-kohtaisen sääntöohjelman, joka muun muassa kielsi hattujen ja sateenvarjojen käytön, edustusasussa tupakoinnin ja lehdistölle kommenttien antamisen lukuun ottamatta tiettyjä ajankohtia.^lähde? Ainoana joukkueena Brasilialla oli mukana myös psykologi, sillä vuoden 1950 tapahtumat raastoivat yhä eräiden pelaajien mieliä, sekä hammaslääkäri, koska monilla köyhistä oloista lähtöisin olleilla pelaajilla oli hammasongelmia.^lähde? Joukkue lähetti myös tarkkailijan seuraamaan Euroopan sisäisiä karsintoja jo vuotta ennen kisojen alkua. MM-kisoissa Brasilia joutui kovaan lohkoon, jossa sen lisäksi pelasivat Englanti, Neuvostoliitto ja Itävalta. Ensimmäisessä ottelussaan joukkue voitti Itävallan 3–0 ja toisessaan pelasi Englannin kanssa maalittoman tasapelin. Turnauksen ennakkosuosikki oli hyväkuntoinen Neuvostoliitto. Brasilia lähti otteluun tavallisesta poikkeavalla kokoonpanolla. Aloitusmiehistössä pelasivat nuoret Zito, Garrincha ja Pelé. Ottelussa maalinteon aloitti Garrincha heti alkuhetkillä, ja kolmen minuutin kuluttua tästä myös Pelé onnistui maalinteossa. Lopulta ottelu myös päättyi 2–0, ja joukkue eteni puolivälieriin Walesia vastaan, jonka se voitti Pelén tekemällä maalilla. Välierässä vastaan asettui Ranska, joka kaatui 5–2, ja Brasilia eteni loppuotteluun isäntäjoukkuetta Ruotsia vastaan. Myös loppuottelun numerot olivat 5–2 Brasilian hyväksi, minkä seurauksena siitä tuli ensimmäinen joukkue, joka kykeni maailmanmestaruuteen kotimaanosansa ulkopuolella.

1960-luku

Brasilia uusi maailmanmestaruutensa vuoden 1962 kisoissa Chilessä. Joukkueen tähtipelaaja oli Garrincha. Pelé loukkaantui alkulohkon toisessa ottelussa Tšekkoslovakiaa vastaan.

Vuoden 1966 Englannin MM-kisoja varjostivat jälleen erimielisyydet. Kaikki Brasilian huippujoukkueet halusivat joukkueeseen mahdollisimman paljon omia pelaajiaan. Ennen turnausta valmentaja Feola joutui tekemään valinnan 46 pelaajan joukosta,^lähde? josta vain 22 matkusti kisoihin. Kisoissa sallittu kova peli ei sopinut Brasilialle,^lähde? joka menestyi huonoiten aikoihin jäätyään alkulohkoon.

1970-luku

1970 Meksikon MM-kisoissa Brasilian joukkueessa pelasivat lukuisat sen aikaiset huippunimet, kuten Pelé, josta tuli ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa lajin kolminkertainen maailmanmestari. Hänen "adjuntanttinaan" Jairzinhosta tuli ensimmäinen pelaaja, joka on tehnyt maalin jokaisessa pelaamassaan MM-lopputurnausottelussa ja vielä pelannut suurimman mahdollisen määrän pelejä. Lisäksi tähtisikermään kuuluivat esimerkiksi Carlos Alberto, Tostão, Gérson ja Rivelino. Joukkue raivasi puolivälierissä tieltään Perun ja välierissä Uruguayn edeten loppuotteluun Italiaa vastaan. Italia kaatui maalein 4–1. Kolmannen maailmanmestaruutensa ansiosta Brasilia sai vanhan kiertopalkinnon Jules Rimet -pokaalin omakseen. Pokaali varastettiin myöhemmin, eikä sitä koskaan löydetty.

Pelén ja muiden kirkkaimpien tähtien lopetettua maajoukkueuransa ei Brasilia ollut entisensä 1974 Saksan liittotasavallan MM-turnauksessa. Joukkue hävisi jatkosarjassa totaalista jalkapalloa pelanneelle Alankomaiden joukkueelle ja eteni pronssiotteluun, missä kuitenkin kärsi tappion Puolalle.

1978 MM-kisat pelattiin kiistanalaisissa tunnelmissa, kun joukkue kohtasi jatkosarjassa isäntämaa Argentiinan ottelussa, joka päättyi 0–0. Sekä Argentiina että Brasilia voittivat ottelunsa lohkon muita joukkueita, Perua ja Puolaa vastaan, mutta ennen viimeistä ottelua, Argentiinan ja Perun välistä kohtaamista, Brasilian maaliero oli parempi. Ottelussa Perun argentiinalaissyntyinen maalivahti Ramón Quiroga kuitenkin päästi kuusi maalia ja Argentiina eteni paremman maalieron turvin loppuotteluun. Quirogan tilanne aiheutti suuria epäilyksiä, vaikka molemmat osapuolet ovat vakuuttaneet, ettei mitään vääryyttä tapahtunut.^lähde? Brasilia jäi pronssiotteluun, missä se voitti Italian 2–1.

1980-luku

1982 Espanjan MM-kisoissa Telê Santanan valmentamassa joukkueessa pelasivat muiden muassa Zico, Paulo Falcão ja Sócrates. Joukkue voitti loisteliaalla pelillä oman alkulohkonsa ja toisella kierroksella kaatoi puolustavan maailmanmestarin Argentiinan 3–1, mutta putosi turnauksesta hävittyään Italialle 2–3 Paolo Rossin tehtyä ottelun kaikki kolme maalia. Osa asijantuntijoista pitää Brasilian 1982 joukkuetta kaikkien aikojen parhaana.^{kenen mukaan?}

1986 MM-kisoissa neljä vuotta vanhempi joukkue ei ollut enää entisensä. Kisat päättyivät puolivälierissä rangaistuspotkukilpailutappioon Ranskaa vastaan.

1990-luku

1990 Italian MM-turnauksessa joukkuetta valmensi melko kokematon Sebastião Lazaroni. Joukkueen keulahahmo oli keskikenttämies Dunga. Kisat päättyivät jo neljännesvälierissä Diego Maradonan Argentiinaa vastaan. Brasilia hallitsi peliä mielin määrin,^{kenen mukaan?} mutta tappio 0–1 pudotti kirvelevästi ennakkosuosikit jatkosta. Kisojen jälkeen Brasilian joukkuetta kritisoitiin pelityylin liiallisesta eurooppalaistamisesta.

Vuoden 1994 MM-kilpailuissa Yhdysvalloissa Brasilia palasi pelityyliltään enemmän juurilleen ja kykeni jälleen mestaruuteen, 24 vuoden tauon jälkeen. Joukkue voitti alkulohkonsa ja pudotuspelivaiheessa voitti Yhdysvallat, Alankomaat ja Ruotsin, ja eteni loppuotteluun Italiaa vastaan. Loppuottelussa ei tehty varsinaisella peliajalla eikä jatko-ajalla yhtään maalia ja ensimmäisen kerran MM-kisahistoriassa jouduttiin turvautumaan rangaistuspotkukilpailuun mestarin ratkaisemiseksi. Brasilian mestaruus ratkesi, kun Italian Roberto Baggio veti pallon yli maalin.

1998 Ranskan MM-kisoissa joukkuetta valmensi Mário Zagallo, joka itse oli ollut pelaajana voittamassa mestaruutta vuosina 1958 ja 1962, valmentajana 1970 ja apuvalmentajana 1994. Joukkue eteni loppuotteluun, jossa kotijoukkue Ranska voitti kamppailun maalein 3–0.

2000-luku

Vuoden 2002 MM-kisoissa Japanissa ja Etelä-Koreassa Brasilia voitti historiallisen viidennen mestaruutensa. Loppuottelussa se kohtasi toiseksi menestyneimmän MM-kisamaan Saksan, jota vastaan se ei koskaan aikaisemmin ollut pelannut MM-turnauksessa,^[4] tosin Brasilia kohtasi Itä-Saksan vuoden 1974 MM-kisoissa. Vuoden 2002 finaali päättyi Brasilian 2–0-voittoon maalikuninkuuden kahdeksalla osumalla voittaneen Ronaldon viimeisteltyä molemmat maalit.

Vuoden 2006 MM-kisoissa Saksassa Brasilian pelit päättyivät puolivälierissä Ranskaa vastaan numeroin 0–1. Brasilian kaatajaksi nousi Thierry Henry, joka Zinédine Zidanen syötöstä viimeisteli Ranskan voittomaalin. Brasilian joukkueessa jo neljänsiin MM-kisoihinsa osallistunut Ronaldo teki historiaa, kun hän kisojen kolmella maalillaan nousi kautta aikain maalintekijäpörssissä ohi Gerd Müllerin yhteensä 15:llä MM-kisaosumallaan.

2010-luku

Brasilia voitti Etelä-Amerikan karsintalohkon ja pääsi Etelä-Afrikassa vuonna 2010 järjestettyihin maailmanmestaruuskilpailuihin. Brasiliaa valmensi aiemmin joukkueen pelaajana ja kapteenina vaikuttanut Dunga, joka oli voittanut maailmanmestaruuden vuoden 1994 MM-kilpailuissa. Hänen kokoamansa joukkueen pelityyliä arvosteltiin Brasiliassa tylsäksi ja liian puolustavaksi. Brasilia eteni aina puolivälieriin asti, joissa Alankomaat pudotti sen maalein 2–1. Kilpailujen jälkeen Dunga ilmoitti jättävänsä valmennustehtävänsä.

Dungan jälkeen päävalmentajaksi nimettiin Mano Menezes, jonka johdolla Brasilia putosi jo puolivälierissä vuoden 2011 Copa Américassa. Menezes valmensi Brasilian joukkuetta myös olympialaisissa 2012. Brasilian historian ensimmäisen miesten jalkapallon olympiakullan tavoittelu kariutui lopulta finaaliin, jossa Meksiko oli parempi maalein 2–1. Menezes sai potkut tehtävästään marraskuussa 2012 ja maan jalkapalloliitto palkkasi Luiz Felipe Scolarin kymmenen vuoden tauon jälkeen joukkueen päävalmentajaksi.

Vuoden 2014 MM-kotikisoissaan Scolarin valmentama Brasilia pelasi alkulohkossa kaksi voitokasta ottelua Kroatiaa ja Kamerunia vastaan sekä yhden maalittoman tasapelin Meksikoa vastaan ja ylsi maalieron avulla lohkovoittoon. Pudotuspeleissä neljännesvälierässä vastaan tuli Chile, jonka Brasilia päihitti lukemin 1–1 päättyneen varsinaisen peliajan sekä maalittoman jatkoajan jälkeen rangaistuspotkukisassa osumin 3–2. Ratkaisevan maalin ampui Neymar, joka loukkaantui seuraavassa ottelussa, Brasilian 2–1 -voittoon päättyneessä puolivälierässä Kolumbiaa vastaan, eikä pystynyt enää jatkamaan turnauksessa. Samassa pelissä Thiago Silva otti turnauksessa toisen varoituksensa, joten hänkään ei päässyt kentälle välieräottelussa Saksaa vastaan. Tämä ottelu päättyikin Brasilian historialliseen 1–7 -tappioon ja murskasi Brasilian unelman voittaa MM-kultaa kotikisoissa. Brasilia jäi lopulta neljänneksi, kun se hävisi pronssiottelun Alankomaita vastaan maalein 0–3.

Turnaukset

Maanosaliittojen Cupin Brasilia on voittanut neljästi vuosina 1997, 2005, 2009 ja 2013. Olympialaisissa se on kyennyt kolmesti hopealle (1984, 1988 ja 2012) ja kerran pronssille (1996). Copa Américassa Brasilia on voittanut 7 kultaa, 11 hopeaa ja 5 pronssia. MM-kisat se on voittanut viidesti ja yltänyt niin pronssille kuin hopeallekin kahdesti.

Sijoitukset arvokilpailuissa

Maailmanmestaruuskilpailut

Selitykset:

O = Ottelut
V = Voitto
T = Tasapeli
H = Tappio
TM = Tehdyt maalit
PM = Päästetyt maalit
ME = Maaliero

Vuosi	Isäntämaa	Kierros	Sija	O	V	T	H	TM	PM	ME
1930	Uruguay	Puolivälierät	6.	2	1	0	1	5	2	+3
1934	Italia	1. kierros	14.	1	0	0	1	1	3	–1
1938	Ranska	Pronssia	3.	5	3	1	1	14	11	+3
1950	Brasilia	Hopeaa	2.	6	4	1	1	22	6	+16
1954	Sveitsi	Puolivälierät	5.	3	1	1	1	8	5	+3
1958	Ruotsi	Mestari	1.	6	5	1	0	16	4	+12
1962	Chile	Mestari	1.	6	5	1	0	14	5	+9
1966	Englanti	Lohkovaihe	11.	3	1	0	2	4	6	–2
1970	Meksiko	Mestari	1.	6	6	0	0	19	7	+12
1974	Länsi-Saksa	Neljäs sija	4.	7	3	2	2	6	4	+2
1978	Argentiina	Pronssia	3.	7	4	3	0	10	3	+7
1982	Espanja	2. kierros	5.	5	4	0	1	15	6	+9
1986	Meksiko	Puolivälierät	5.	5	4	1	0	10	1	+9
1990	Italia	Neljännesvälierät	9.	4	3	0	1	4	2	+2
1994	Yhdysvallat	Mestari	1.	7	5	2	0	11	3	+8
1998	Ranska	Hopeaa	2.	7	4	1	2	14	10	+4
2002	Etelä-Korea Japani	Mestari	1.	7	7	0	0	18	4	+14
2006	Saksa	Puolivälierät	5.	5	4	0	1	10	2	+8
2010	Etelä-Afrikka	Puolivälierät	6.	5	3	1	1	9	4	+5
2014	Brasilia	Neljäs sija	4.	7	3	2	2	11	14	–3
2018	Venäjä	Puolivälierät		5	3	1	1	8	3	+5
2022	Qatar	Puolivälierät		5	3	0	2	8	3	+5

Maanosaliittojen cup

Vuosi	Isäntämaa	Sijoitus	Sija	O	V	T	H	TM	PM	ME
1992	Saudi-Arabia	Ei selviytynyt mukaan	–	–	–	–	–	–	–	–
1995	Saudi-Arabia	Ei selviytynyt mukaan	–	–	–	–	–	–	–	–
1997	Saudi-Arabia	Mestari	1.	5	4	1	0	14	2	+12
1999	Meksiko	Hopeaa	2.	5	4	0	1	18	5	+13
2001	Etelä-Korea Japani	Neljäs sija	4.	5	1	2	2	0	0	0
2003	Ranska	Lohkovaihe	5.	3	1	1	1	3	3	0
2005	Saksa	Mestari	1.	5	3	1	1	12	6	+6
2009	Etelä-Afrikka	Mestari	1.	5	5	0	0	14	5	+9
2013	Brasilia	Mestari	1.	5	4	1	0	14	3	+11
2017	Venäjä	Ei selviytynyt mukaan	–	–	–	–	–	–	–	–

Gold Cup

Vuosi	Isäntämaa	Sijoitus	Sija	O	V	T	H	TM	PM	ME
1996	Yhdysvallat	Hopeaa	2.	4	3	0	1	10	3	+7
1998	Yhdysvallat	Pronssia	3.	5	2	2	1	6	2	+4
2003	Yhdysvallat Meksiko	Hopeaa	2.	5	3	0	2	6	4	+2

Etelä-Amerikan-mestaruuskilpailut

Vuosi	Isäntämaa	Sijoitus	Sija	O	V	T	H	TM	PM	ME
1916	Argentiina	Pronssia	3.	3	0	2	1	3	4	–1
1917	Uruguay	Pronssia	3.	3	2	0	1	5	3	+2
1919	Brasilia	Mestari	1.	3	2	1	0	11	3	+8
1920	Chile	Pronssia	3.	3	1	0	2	1	8	–1
1921	Argentiina	Hopeaa	2.	3	1	0	2	4	3	+1
1922	Brasilia	Mestari	1.	4	1	3	0	4	2	+2
1923	Uruguay	Neljäs sija	4.	3	0	0	3	2	5	–3
1924	Uruguay	Vetäytyi kisoista	–	–	–	–	–	–	–	–
1925	Argentiina	Hopeaa	2.	4	2	1	1	11	9	+2
1926	Chile	Vetäytyi kisoista	–	–	–	–	–	–	–	–
1927	Peru	Vetäytyi kisoista	–	–	–	–	–	–	–	–
1929	Argentiina	Vetäytyi kisoista	–	–	–	–	–	–	–	–
1935	Peru	Vetäytyi kisoista	–	–	–	–	–	–	–	–
1937	Argentiina	Hopeaa	2.	5	4	0	1	17	9	+8
1939	Peru	Vetäytyi kisoista	–	–	–	–	–	–	–	–
1941	Chile	Vetäytyi kisoista	–	–	–	–	–	–	–	–
1942	Uruguay	Pronssia	3.	6	3	1	2	15	7	+8
1945	Chile	Hopeaa	2.	6	5	0	1	19	5	+14
1946	Argentiina	Hopeaa	2.	5	3	1	1	13	7	+6
1947	Ecuador	Vetäytyi kisoista	–	–	–	–	–	–	–	–
1949	Brasilia	Mestari	1.	7	6	0	1	39	7	+32
1953	Peru	Hopeaa	2.	6	4	0	2	15	6	+9
1955	Chile	Vetäytyi kisoista	–	–	–	–	–	–	–	–
1956	Uruguay	Neljäs sija	4.	5	2	2	1	4	5	–1
1957	Peru	Hopeaa	2.	6	4	0	2	23	9	+14
1959	Argentiina	Hopeaa	2.	6	4	2	0	17	7	+10
1959	Ecuador	Pronssia	3.	4	2	0	2	7	10	–3
1963	Bolivia	Neljäs sija	4.	6	2	1	3	12	13	–1
1967	Uruguay	Vetäytyi kisoista	–	–	–	–	–	–	–	–

Copa América

Vuosi	Isäntämaa	Sijoitus	Sija	O	V	T	H	TM	PM	ME
1975	Ei isäntämaata	Pronssia	3.	6	5	0	1	16	4	+12
1979	Ei isäntämaata	Pronssia	3.	6	2	2	2	10	9	+1
1983	Ei isäntämaata	Hopeaa	2.	8	2	4	2	8	4	+4
1987	Argentiina	Lohkovaihe	5.	2	1	0	1	5	4	+1
1989	Brasilia	Mestari	1.	7	5	2	0	11	1	+10
1991	Chile	Hopeaa	2.	7	4	1	2	12	8	+4
1993	Ecuador	Puolivälierät	5.	4	1	2	1	6	4	+2
1995	Uruguay	Hopeaa	2.	6	4	2	0	10	3	+7
1997	Bolivia	Mestari	1.	6	6	0	0	22	3	+19
1999	Paraguay	Mestari	1.	6	6	0	0	17	2	+15
2001	Kolumbia	Puolivälierät	6.	4	2	0	2	5	4	+1
2004	Peru	Mestari	1.	6	3	2	1	13	6	+7
2007	Venezuela	Mestari	1.	6	4	1	1	15	5	+10
2011	Argentiina	Puolivälierät	8.	4	1	3	0	6	4	+2
2015	Chile	Puolivälierät	5.	4	2	1	1	5	4	+1
2016	Yhdysvallat	Lohkovaihe	9.	3	1	1	1	7	2	+5
2019	Brasilia	Mestari	1.	6	4	2	0	13	1	+12
2021	Brasilia	Hopeaa	2.	7	5	1	1	12	3	+9
2024	Ecuador

Kesäolympialaiset

Vuosi	Isäntämaa	Sijoitus	Sija	O	V	T	H	TM	PM	ME
1900	Pariisi	Ei osallistunut	–	–	–	–	–	–	–	–
1908	Lontoo	Ei osallistunut	–	–	–	–	–	–	–	–
1912	Tukholma	Ei osallistunut	–	–	–	–	–	–	–	–
1920	Antwerp	Ei osallistunut	–	–	–	–	–	–	–	–
1924	Pariisi	Ei selviytynyt karsinnoista	–	–	–	–	–	–	–	–
1928	Amsterdam	Ei osallistunut	–	–	–	–	–	–	–	–
1936	Berliini	Ei osallistunut	–	–	–	–	–	–	–	–
1948	Lontoo	Ei osallistunut	–	–	–	–	–	–	–	–
1952	Helsinki	Puolivälierät	6.	3	2	0	1	9	6	+3
1956	Melbourne	Ei selviytynyt karsinnoista	–	–	–	–	–	–	–	–
1960	Rooma	1. kierros	6.	3	2	0	1	10	6	+4
1964	Tokio	1. kierros	9.	3	1	1	1	5	2	+3
1968	México	1. kierros	11.	3	0	2	1	4	5	–1
1972	München	1. kierros	12.	3	0	1	2	4	6	–2
1976	Montreal	Neljäs sija	4.	5	2	1	2	6	6	0
1980	Moskova	Ei selviytynyt karsinnoista	–	–	–	–	–	–	–	–
1984	Los Angeles	Hopeaa	2.	6	4	1	1	9	5	+4
1988	Soul	Hopeaa	2.	6	4	1	1	12	4	+8
1992	Barcelona	Ei selviytynyt karsinnoista	–	–	–	–	–	–	–	–
1996	Atlanta	Pronssia	3.	6	4	1	1	16	8	+8
2000	Sydney	Puolivälierät	6.	4	2	0	2	6	6	0
2004	Ateena	Ei selviytynyt karsinnoista	–	–	–	–	–	–	–	–
2008	Peking	Pronssia	3.	6	4	1	1	14	3	+11
2012	Lontoo	Hopeaa	2.	6	5	0	1	16	7	+9
2016	Rio de Janeiro	Kultaa	1.	6	3	3	0	13	1	+12
2020	Tokio		–	–	–	–	–	–	–	–

Pelaajat

Nykyinen joukkue

Päivitetty 9. elokuuta 2016.

Seuraavat pelaajat valittiin kesäkuussa 2016 pelattuun Copa América Centenarioon.^[5]

#	Paikka	Pelaaja	Syntymäaika	Maaottelut	Maalit	Seura
1	M	Alisson	2. lokakuuta 1992 (ikä 33)	9	0	Liverpool
12	M	Diego Alves	24. kesäkuuta 1985 (ikä 40)	8	0	Valencia
23	M	Marcelo Grohe	13. tammikuuta 1987 (ikä 39)	2	0	Grêmio

2	P	Dani Alves	6. toukokuuta 1983 (ikä 43)	93	7	Juventus
3	P	Miranda	7. syyskuuta 1984 (ikä 41)	31	0	Internazionale
4	P	Gil	12. kesäkuuta 1987 (ikä 38)	10	0	Shandong Luneng
6	P	Filipe Luís	9. elokuuta 1985 (ikä 40)	26	1	Atlético Madrid
13	P	Marquinhos	14. toukokuuta 1994 (ikä 32)	11	0	PSG
14	P	Rodrigo Caio	17. elokuuta 1993 (ikä 32)	1	0	São Paulo
15	P	Fabinho	23. lokakuuta 1993 (ikä 32)	4	0	Liverpool
16	P	Douglas Santos	22. maaliskuuta 1994 (ikä 32)	1	0	Atlético Mineiro

5	K	Casemiro	23. helmikuuta 1992 (ikä 34)	11	0	Real Madrid
7	K	Ganso	12. lokakuuta 1989 (ikä 36)	8	0	Sevilla
8	K	Elias	16. toukokuuta 1985 (ikä 41)	35	0	Corinthians
10	K	Lucas Lima	9. heinäkuuta 1990 (ikä 35)	12	2	Santos
17	K	Walace	4. huhtikuuta 1995 (ikä 31)	1	0	Grêmio
18	K	Renato Augusto	8. helmikuuta 1988 (ikä 38)	11	4	Beijing Guoan
19	K	Willian	9. elokuuta 1988 (ikä 37)	38	6	Chelsea
20	K	Lucas	13. elokuuta 1992 (ikä 33)	34	4	Tottenham Hotspur FC
22	K	Philippe Coutinho	12. kesäkuuta 1992 (ikä 33)	17	4	Fc Barcelona

9	H	Jonas	1. huhtikuuta 1984 (ikä 42)	12	3	Benfica
11	H	Gabriel	30. elokuuta 1996 (ikä 29)	4	2	Santos
21	H	Hulk	25. heinäkuuta 1986 (ikä 39)	48	12	Shanghai SIPG

Muut viimeisten 12 kuukauden aikana pelattuihin maaotteluihin nimetyt maajoukkueuraansa jatkavat pelaajat:

Paikka	Pelaaja	Syntymäaika	Maaottelut	Maalit	Seura	Viimeisin maaottelukutsu
M	Ederson	17. elokuuta 1993 (ikä 32)	0	0	Benfica	Copa América Centenario, alustava joukkue^[6]

P	Alex Sandro	26. tammikuuta 1991 (ikä 35)	6	0	Juventus	Copa América Centenario, alustava joukkue^[6]
P	Fagner	11. kesäkuuta 1989 (ikä 36)	0	0	Corinthians	Copa América Centenario, alustava joukkue^[6]
P	Gabriel Paulista	26. marraskuuta 1990 (ikä 35)	0	0	Arsenal	Copa América Centenario, alustava joukkue^[6]
P	Jemerson	24. elokuuta 1992 (ikä 33)	0	0	Monaco	Copa América Centenario, alustava joukkue^[6]
P	David Luiz	22. huhtikuuta 1987 (ikä 39)	56	3	PSG	Paraguay, 29. maaliskuuta 2016^[7]
P	Danilo	15. heinäkuuta 1991 (ikä 34)	15	0	Real Madrid	Paraguay, 29. maaliskuuta 2016^[7]
P	Felipe	16. toukokuuta 1989 (ikä 37)	0	0	Porto	Paraguay, 29. maaliskuuta 2016
P	Marcelo	12. toukokuuta 1988 (ikä 38)	42	4	Real Madrid	Argentiina, 12. marraskuuta 2015
P	Rafinha	7. syyskuuta 1985 (ikä 40)	2	0	Bayern München	Chile, 8. lokakuuta 2015

K	Kaká	22. huhtikuuta 1982 (ikä 44)	92	29	Orlando City	Copa América Centenario, alustava joukkue^[6]
K	Oscar	9. syyskuuta 1991 (ikä 34)	48	12	Chelsea	Copa América Centenario, alustava joukkue^[6]
K	Luiz Gustavo	23. heinäkuuta 1987 (ikä 38)	41	2	Wolfsburg	Copa América Centenario, alustava joukkue^[6]
K	Fernandinho	4. toukokuuta 1985 (ikä 41)	29	2	Manchester City	Copa América Centenario, alustava joukkue^[6]
K	Douglas Costa	14. syyskuuta 1990 (ikä 35)	17	3	Juventus	Copa América Centenario, alustava joukkue^[6]
K	Rafinha	12. helmikuuta 1993 (ikä 33)	2	1	Barcelona	Copa América Centenario, alustava joukkue^[6]
K	Felipe Anderson	15. huhtikuuta 1993 (ikä 33)	1	0	Lazio	Copa América Centenario, alustava joukkue^[6]
K	Alex Teixeira	6. tammikuuta 1990 (ikä 36)	0	0	Jiangsu Suning	Copa América Centenario, alustava joukkue^[6]
K	Ramires	24. maaliskuuta 1987 (ikä 39)	51	4	Jiangsu Suning	Costa Rica, 5. syyskuuta 2015

H	Ricardo Oliveira	6. toukokuuta 1980 (ikä 46)	16	5	Santos	Copa América Centenario, alustava joukkue^[6]
H	Roberto Firmino	2. lokakuuta 1991 (ikä 34)	11	4	Liverpool	Copa América Centenario, alustava joukkue^[6]
H	Gabriel Jesus	3. huhtikuuta 1997 (ikä 29)	0	0	Manchester City	Copa América Centenario, alustava joukkue^[6]
H	Luan	27. maaliskuuta 1993 (ikä 33)	0	0	Grêmio	Copa América Centenario, alustava joukkue^[6]
H	Neymar	5. helmikuuta 1992 (ikä 34)	70	46	Barcelona	Paraguay, 29. maaliskuuta 2016^[7]

Eniten maaotteluita

Vahvennetut ovat vielä aktiivipelaajia ainakin seuratasolla. Tilastot päivitetty 11. tammikuuta 2025.^[1]

#	Pelaaja	Vuodet	Ottelut	Maalit
1	Cafu	1990–2006	142	5
2	Neymar	2010–	128	79
3	Dani Alves	2006–	126	8
4	Roberto Carlos	1992–2006	125	11
5	Thiago Silva	2008–	113	7
6	Lúcio	2000–2011	105	4
7	Cláudio Taffarel	1988–1998	101	0
8	Robinho	2003–2017	100	28
9	Djalma Santos	1952–1968	98	3
9	Ronaldo	1994–2011	98	62

Eniten maaleja

Vahvennetut ovat vielä aktiivipelaajia ainakin seuratasolla. Päivitetty 11. tammikuuta 2025.^[1]

#	Pelaaja	Vuodet	Maalit	Ottelut
1	Neymar	2010–	79	128
1	Pelé	1957–1971	77	92
3	Ronaldo	1994–2011	62	98
4	Romário	1987–2005	55	70
5	Zico	1976–1989	48	71
6	Bebeto	1985–1998	39	75
7	Rivaldo	1993–2003	35	74
8	Jairzinho	1964–1982	33	81
8	Ronaldinho	1999–2013	33	97
10	Ademir	1945–1953	32	39
10	Tostão	1966–1972	32	54

Brasilian jalkapallomuseo – Hall of Fame

Seuraavat brasilialaiset pelaajat on asetettu parhaimmiksi pelaajaksi Brasilian Hall of Famessa.

Edelliset kokoonpanot

Maailmanmestaruuskilpailut

Gold Cup

Olympialaiset

Valmentajat

Maailmanmestaruuden voittaneet valmentajat on lihavoitu.

Adhemar Pimenta (1936–1938, 1942)
Flávio Costa (1944–1950, 1955, 1956)
Zezé Moreira (1952, 1954–1955)
Aymoré Moreira (1953)
Vicente Feola (1955)
Osvaldo Brandão (1955–1956, 1957)
Teté (1956)
Sylvio Pirillo (1957)
Pedrinho (1957)
Vicente Feola – Maailmanmestaruuskilpailut 1958 (1958–1960)
Aymoré Moreira – Maailmanmestaruuskilpailut 1962 (1961–1963)
Vicente Feola (1964–1967)
Dorival Knippel (1968)

João Saldanha (1969–1970)
Mário Zagallo – Maailmanmestaruuskilpailut 1970 (1970–1974, 1998)
Osvaldo Brandão (1975–1977)
Cláudio Coutinho (1977–1980)
Telê Santana (1980–1982)
Carlos Alberto Parreira (1983)
Edu (1983–1984)
Evaristo de Macedo (1984–1985)
Telê Santana (1985–1986)
Carlos Alberto Silva (1987–1988)
Sebastião Lazaroni (1989–1990)
Paulo Roberto Falcão (1991)
Carlos Alberto Parreira – Maailmanmestaruuskilpailut 1994 (1991–1994)

Mário Zagallo (1995–1998)
Vanderlei Luxemburgo (1998–2000)
Émerson Leão (2000–2001)
Luiz Felipe Scolari – Maailmanmestaruuskilpailut 2002 (2001–2002)
Carlos Alberto Parreira (2002–2006)
Dunga (2006–2010)
Mano Menezes (2010–2012)
Luiz Felipe Scolari (2013–2014)
Dunga (2014–2016)
Tite (2016–2022)
Dorival Júnior (2024–2025)
Carlo Ancelotti (2025–)

Nykyiset valmentajat

Päävalmentaja	Tite
Apuvalmentaja	Cléber Xavier
Maalivahtivalmentaja	Cláudio Taffarel
Kuntovalmentaja	Fábio Mahseredjian

Lähteet

1 2 3 4 Mamrud, Roberto: Brazil – Record International Players rsssf.com. 9.1.2025. Rec.Sport.Soccer Statistics Foundation. Viitattu 11.1.2025. (englanniksi)
↑ Men's Ranking inside.FIFA.com. 18.7.2024. Fédération Internationale de Football Association (FIFA). Viitattu 18.7.2024. (englanniksi)
↑ Badenhausen, Kurt: Neymar And Brazil Have The Best-Selling World Cup Jerseys In U.S. Forbes.com. 17.6.2014. Forbes Media LLC. Viitattu 18.6.2014. (englanniksi)
↑
↑ Team Brazil roster ca2016.com. Arkistoitu 11.8.2016. Viitattu 8.8.2016. (englanniksi)
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 Dunga names 40-man preliminary Copa America squad goal.com. 29.4.2016. Viitattu 9.8.2016. (englanniksi)
1 2 3 Confira a lista completa para os próximos jogos das Eliminatórias! 3.3.2016. Brasilian jalkapalloliitto. Viitattu 9.8.2016. (portugaliksi)

Kirjallisuutta

Alex Bellos: Futebol: brasilialainen elämäntapa (Koala, 2002) ISBN 952-5186-41-5 (sid.)

Aiheesta muualla

Brasilian jalkapalloliitto (Arkistoitu – Internet Archive)
Tilastoja vuodesta 1906 lähtien (Arkistoitu – Internet Archive)
A-maajoukkueen ottelut (Arkistoitu – Internet Archive)
Brasilia MM-turnauksessa

Conmebolin maajoukkueet

Argentiina

Bolivia

Brasilia

Chile

Ecuador

Kolumbia

Paraguay

Peru

Uruguay

Venezuela

Jalkapallon maailmanmestarit

1930 Uruguay	1934 Italia	1938 Italia	1950 Uruguay	1954 Saksa	1958 Brasilia	1962 Brasilia	1966 Englanti	1970 Brasilia	1974 Saksa
1978 Argentiina	1982 Italia	1986 Argentiina	1990 Saksa	1994 Brasilia	1998 Ranska	2002 Brasilia	2006 Italia	2010 Espanja	2014 Saksa
2018 Ranska	2022 Argentiina

Maanosaliittojen cupin voittajat

1992

Argentiina

1995

Tanska

1997

Brasilia

1999

Meksiko

2001

Ranska

2003

Ranska

2005

Brasilia

2009

Brasilia

2013

Brasilia

2017

Saksa

[rsssf-1] 1 2 3 4 Mamrud, Roberto: Brazil – Record International Players rsssf.com. 9.1.2025. Rec.Sport.Soccer Statistics Foundation. Viitattu 11.1.2025. (englanniksi)

[2] Men's Ranking inside.FIFA.com. 18.7.2024. Fédération Internationale de Football Association (FIFA). Viitattu 18.7.2024. (englanniksi)

[forbes-basenhausen-3] Badenhausen, Kurt: Neymar And Brazil Have The Best-Selling World Cup Jerseys In U.S. Forbes.com. 17.6.2014. Forbes Media LLC. Viitattu 18.6.2014. (englanniksi)

[4] ↑

[5] Team Brazil roster ca2016.com. Arkistoitu 11.8.2016. Viitattu 8.8.2016. (englanniksi)

[centenario_alustava-6] 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 Dunga names 40-man preliminary Copa America squad goal.com. 29.4.2016. Viitattu 9.8.2016. (englanniksi)

[par-7] 1 2 3 Confira a lista completa para os próximos jogos das Eliminatórias! 3.3.2016. Brasilian jalkapalloliitto. Viitattu 9.8.2016. (portugaliksi)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]