Sanae Takaichi
| Sanae Takaichi | |
|---|---|
| 高市 早苗 | |
 Sanae Takaichi vuonna 2025. |
|
 Japanin pääministeri |
|
| Monarkki | Naruhito |
| Edeltäjä | Shigeru Ishiba |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 7. maaliskuuta 1961 |
| Kansalaisuus | Japani |
| Ammatti | poliitikko |
| Puoliso | Taku Yamamoto |
| Lapset | 3 |
| Tiedot | |
| Puolue | Japanin liberaalidemokraattinen puolue |
| Tutkinnot | Koben yliopisto |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
| sanae.gr.jp | |
Sanae Takaichi (jap. 高市 早苗, Takaichi Sanae, s. 7. maaliskuuta 1961) on japanilainen liberaalidemokraattista puoluetta edustava poliitikko, joka on toiminut Japanin pääministerinä lokakuusta 2025 alkaen. Häntä on kuvailtu vankkumattomaksi konservatiiviksi[1] ja kovan linjan nationalistiksi.[2]
Nuoruus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Takaichi syntyi Naran prefektuurissa vuonna 1961. Hänen perheensä ei ollut poliittinen: hänen isänsä oli toimistotyöntekijä ja äitinsä oli poliisin palveluksessa.[3]
Nuorena Takaichi soitti rumpuja heavy metal -yhtyeessä ja kuunteli muun muassa Iron Maidenin ja Deep Purplen musiikkia. Hän harrasti myös laitesukellusta ja autoja.[3] Hän luki Kōben yliopistossa kandidaatin tutkinnon liiketaloudessa.[4]
Politiikassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Takaichi siirtyi politiikkaan 1980-luvulla, kun Japanin ja Yhdysvaltain kauppasuhteet olivat hankalat.[3] Hän muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1987 kahdeksi vuodeksi, ja työskenteli harjoittelijana demokraattien kongressiedustajalle Patricia Schroederille.[4] Takaichi kertoo oppineensa tuolloin, että Japanin täytyy oppia puolustamaan itseään eikä jättäytyä Yhdysvaltojen varaan.[3] Palattuaan Japaniin Takaichi kirjoitti kirjoja Yhdysvaltain poliitikasta ja työskenteli televisiojuontajana.[4]
Takaichi oli vuonna 1992 ehdolla Japanin parlamenttiin riippumattomana ehdokkaana, mutta ei päässyt läpi. Vuotta myöhemmin hän pääsi parlamenttiin, ja vuonna 1996 hän liittyi liberaalidemokraattiseen puolueeseen. Sen jälkeen hänet on valittu LDP:n listoilta parlamenttiin kymmenen kertaa.[3] Takaichi putosi parlamentista vuoden 2003 vaaleissa, mutta selviytyi takaisin vuonna 2005. Sillä välillä hän opetti taloustieteitä Kinkin yliopistossa.[4]
Takaichi on toiminut muun muassa taloudellisen turvallisuuden ministerinä, kauppa- ja teollisuusministerinä sekä sisäasiain- ja viestintäministerinä.[3]
Takaichi oli ehdolla LDP:n puheenjohtajaksi vuonna 2021, mutta hävisi äänestyksen. Vuonna 2024 hän yritti uudelleen, mutta hävisi toisella kierroksella Shigeru Ishiballe. Vuonna 2025 Takaichi valittiin puolueensa ensimmäiseksi naispuoliseksi puheenjohtajaksi, ja hänestä tuli myös maansa ensimmäinen naispuolinen pääministeri.[3]
Poliittiset näkemykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Takaichin japanilainen konservatiivisuus tarkoittaa keskittymistä turvallisuuteen, maahanmuuton rajoittamista, tiukkaa linjaa Kiinaa kohtaan, vahvoja suhteita Yhdysvaltoihin, sekä Japanin keisarillisen järjestelmän puolustamista. Siihen kuuluu kuitenkin myös hyvinvointipalvelujen rahoittamista.[5] Ulkopoliittisesti Takaichia pidetään ”haukkana”, kuten edeltäjäänsä Abeakin. Hän on esimerkiksi ehdottanut Japanin puolustusvoimien rajoitusten helpottamista.[3]
Takaichi kertoi Japanin jatkavan Ukrainan tukemista.[6] Hän tuomitsi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan törkeänä tekona. Takaichi vahvisti Japanin jatkavan Venäjän vastaisia pakotteita ja yhteistyötä kansainvälisen yhteisön kanssa Ukrainan auttamiseksi.[7]
Takaichi vastustaa samaa sukupuolta olevien avioliittoa eikä kannata luopumista vaatimuksesta, jonka mukaan pariskunnilla on oltava yhteinen sukunimi. Hän kannattaa entisen pääministerin Shinzō Aben abenomicsiksi kutsuttua talouspoliittista linjaa. Takaichi pitää Margaret Thatcheria roolimallinaan.[8]
Noustuaan pääministeriksi Takaichi on kertonut aikovansa tehdä lastenvahtien palkkioista osittain verovähennyskelpoisia. Hän on myös ehdottanut verovähennyksiä yrityksille, jotka tarjoavat työntekijöilleen lastenhoitopalveluja. Hän haluaa myös laajentaa naisten sairaalapalveluja, tukea kotityöntekijöitä ja parantaa vanhustenhoitoa, jotta ihmisten ei tarvitsisi jättää työtään hoitaakseen lapsia tai vanhuksia.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tomohiro, Osaki: Could Japan soon have a female leader? Sanae Takaichi emerges as a contender The Japan Times. 5.9.2021. Viitattu 17.9.2024. (englanniksi)
- ↑ Japanin valtapuolueen johtoon valittiin Sanae Takaichi – nousemassa maan ensimmäiseksi naispääministeriksi Etelä-Suomen Sanomat. 4.10.2025. Viitattu 4.10.2025.
- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yeung, Tinshui: Meet Japan's drum-playing, Thatcher-loving first female prime minister 21.10.2025. BBC. Viitattu 8.2.2026. (englanniksi)
- 1 2 3 4 Teekah, Ethan: Sanae Takaichi Encyclopedia Britannica. 8.2.2026. Viitattu 8.2.2026. (englanniksi)
- ↑ Hale, Erin: Who is Sanae Takaichi, Japan’s ‘Iron Lady’ and first female prime minister? 21.10.2025. Al Jazeera. Viitattu 8.2.2026. (englanniksi)
- ↑ Takaichi pledges Japan’s support in first talks with Zelenskyy The Asahi Shimbun. Arkistoitu 28.12.2025. Viitattu 8.2.2026. (englanniksi)
- ↑ Takaichi Vows Japan’s Continued Support for Ukraine, Set to Attend ASEAN, APEC Summits in Diplomatic Debut The Yomiuri Shimbun. 25.10.2025. Viitattu 8.2.2026. (englanniksi)
- ↑ Rich, Motoko; Makiko, Inoue & Hida, Hikari: A Hard-Line Conservative Hopes to Be Japan’s First Female Leader The New York Times. 19.9.2021. Viitattu 17.9.2021.
