Anki Lindqvist

Anki Lindqvist
Anki Lindqvist noin 1975
Henkilötiedot
Syntynyt	27. syyskuuta 1945 Helsinki
Kuollut	15. marraskuuta 2007 (62 vuotta) Muonio
Ammatti	laulaja
Muusikko
Taiteilijanimi	Anki
Laulukielet	suomi, ruotsi, englanti
Tyylilajit	folk, blues, jazz, country, pop
Yhtyeet	Cumulus Anki, Bosse ja Robert
Aiheesta muualla
Löydä lisää muusikoitaMusiikin teemasivulta
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Agneta Elisabeth (Anki) Lindqvist (27. syyskuuta 1945 Helsinki – 15. marraskuuta 2007 Muonio) oli suomalainen muusikko sekä tv-ohjaaja ja -tuottaja. Hänen yhtyeitään olivat muun muassa Cumulus ja Anki, Bosse ja Robert -trio. Hän julkaisi myös useita soololevyjä.

Ura

Anki sijoittui toiseksi Nuorten tanssihetki -laulukilpailussa 16-vuotiaana ja ensimmäinen single Neiti yksinäinen / Olkoon niin ilmestyi vuonna 1962. 1960-luvulla syntyivät myös muun muassa hitit Ne kesäyöt, Sunny, Vanhan korpin varjo, Niin aikaisin ja Jos nyt menet pois. Ankin keskeisintä tuotantoa olivat laulelmat ja folk-musiikki. Anki esiintyi folk-henkisen Anki, Bosse ja Robert -trion kanssa vuosina 1964–1968. Triolta ilmestyi Anki Bosse & Robert -niminen ensialbumi vuonna 1964. Anki oli myös ahkerasti mukana kesäkiertueilla: muun muassa Danny-show’ssa 1966, omassa kesäshow’ssaan 1968 (taustabändinä Silvery) ja Kirkan ja Eero Raittisen kanssa 1969. Vuonna 1969 hän vieraili Svenska teaternin Hair-musikaalissa. Anki oli myös mukana Syksyn Sävel -kilpailussa (1968) ja Euroviisukarsinnoissa (1968).

1970-luvulla Anki teki muutaman soololevyn, mutta esiintyi ja levytti enemmän Cumulus-yhtyeessä. Cumulus osallistui Syksyn Sävel -kilpailuun vuosina 1971–1973, 1976–1977 ja 1981 ja Anki lisäksi soololaulajana 1972 ja 1974. Cumuluksen suurimmat hitit ovat vuonna 1977 levytetyt ”Marseillen poika” ja ”Höstvisa” / ”Syyslaulu”, jonka ruotsinkielinen versio myi Ruotsissa yli 70 000 kappaletta.

Anki sävelsi ja sanoitti runsaasti tuotantoaan. Hän levytti ja esiintyi 2000-luvulle saakka, mutta päätyökseen hän toimi vuodesta 1980 lähtien viihdeosaston ohjaajana ja tuottajana YLE FST:ssä, jossa hän oli aloittanut freelancerina jo 1969, valmistuttuaan Taideteollisen oppilaitoksen kamerataiteen osastolta.

Viimeinen levytys, EP-levy Linnut / Fåglarna on vuodelta 2003. Yhteensä Ankilta ilmestyi 15 soololevyä, 16 levyä Cumulus-yhtyeen kanssa ja neljä levyä Anki, Bosse & Robert -trion kanssa. Hän sävelsi äitinsä, kirjailija Marita Lindquistin tekstejä.

Yksityiselämä

Vuonna 1976 Anki meni naimisiin Cumulus-yhtyeen kitaristin Cay Karlssonin kanssa seitsemän vuoden seurustelun jälkeen. Häät vietettiin M/S Natalia -risteilyaluksella. Lastenkirjailija Marita Lindquist, Ankin äiti, on kuvannut häitä kirjassaan Santun ja Ellinooran seikkailukesä (1979). Anki Lindqvistin toinen aviopuoliso oli Rauno Laiho, joka toimi kuvaajana muun muassa Yle TV1:ssä. Laiho on kuvannut kaikki Ankin FST:ssä tekemät ohjelmat.

Anki menehtyi pitkäaikaiseen sairauteen 62-vuotiaana marraskuussa 2007. Hänet on haudattu Kirkkonummen vanhalle hautausmaalle.

Diskografia

Studioalbumit

• Anki yksin (1966)
• Sateen jälkeen (1967)
• Vielä pois (1968)
• Idylli (1968, julkaistu Saksassa nimellä Anki vuonna 1971)
• Ennen aurinkoa (1972)
• Aikalintu (1973)
• En anna heille anteeksi (1975)
• Runoja (1976)
• Julsånger från Finland (1981, yhdessä Pauli Virran kanssa)
• Tähtien rannalla (1987, julkaistu myös Ruotsissa nimellä Visa i vind samana vuonna)
• Välkommen jul (2002)

Live-albumit

• Live at Peurunka Beat 2.8.2003 (2008, omakustanne yhdessä Silveryn kanssa)

Kokoelma-albumit

• Ankin parhaimmat (1971)
• Ne kesäyöt 1963–1993 (1993)
• 20 suosikkia: Syyslaulu (1995)
• 20 suosikkia: Ne kesäyöt (1997)
• Niin kauan kuin tää kestää saa – Taiteilijan taival (2008)
• Anki yksin – Sateen jälkeen (2011)

Singlet

• ”Neiti yksinäinen” / ”Olkoon niin” (1962)
• ”Teinitytön blues” / ”Bel-Ami” (1963)
• ”Hän on verkossani” / ”Odotan” (1963)
• ”Fever” / ”Näpit irti Antista” (1964)
• ”Paha tyttö” / ”Kylmästi vain” (1964)
• ”Vanhan korpin varjo” / ”Näytän kuka todella oon” (1964)
• ”Miksen koskaan saa olla kuin toiset” / ”Kun koti kauas jää” (1965)
• ”Ne kesäyöt!” / ”Pieni lintu” (1965)
• ”Hassu vuosi 2000” (1966, yhdessä lukuisten artistien kanssa)
• ”Ei murheita mulla” / ”Rakkaani hylkää mua ei” (1966)
• ”Sunny” / ”Lento etelään” (1966)
• ”Jäät tyhjää katsomaan” / ”Niin aikaisin” (1967)
• ”Rakkaani hylkää mua ei” / ”Pieni lintu” (1967)
• ”Epäluuloisuus” / ”On kaupunkimme sateinen” (1967)
• ”Niin kauan kuin tää kestää saa” / ”Päästä pois” (1967)
• ”Jos nyt menet pois” / ”Pyörteitä” (1968)
• ”Vielä pois” / ”Murheista kerron” (1968)
• ”Tuntui kaikki muuttuneen” / ”Tunnetko?” (1968)
• ”Itsehän sen tein” / ”Ihme se ois” (1969)
• ”Elän yhä muistoissain” / ”Trubaduuri” (1969)
• ”Huomispäivän lapsi” / ”Sinä lähdet hiljaa pois” (1969)
• ”Hän elää” / Anki, Hector ja Oscar: ”Painaudun valoa päin” (1970)
• ”Puuvillapellot” / ”Varjot yllä sillan” (1970)
• ”Älä usko kesätuuleen” / ”Sydämeni on yksinäinen saari” (1972)
• ”Pääskylaulu” / ”Arvaa kenet Pariisissa näin” (1972)
• ”Marie” / ”Meren voima” (1974)
• ”Pysy kaukana täältä” / ”Samarkandiin ehkä tiesi vie” (1978)
• Fåglarna (2003, EP)

Lähteet

• Latva–Tuunainen: Iskelmän tähtitaivas: 500 suomalaista viihdetaiteilijaa. WSOY, 2004
• Virkkunen, Urpo (toim.): Kuka on kuka TV:ssä. Helsinki: Otava, 1970.
• Anki Lindqvistin esitystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)

Aiheesta muualla

• Anki Lindqvistin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa.
• Anki Lindqvist Pomus.netin tietokannassa.
• Anki Lindqvist. Yle Elävä arkisto.
• Anki Lindqvistin sävellystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
• Anki Lindqvistin sanoitustuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)