Euroopan kulttuuripääkaupunki

Euroopan kulttuuripääkaupunki on Euroopan unionin ohjelma, jossa Euroopan komission valvonnassa kaupunkeja valitaan Euroopan kulttuuripääkaupungeiksi yhden vuoden ajaksi.
Ohjelma käynnistettiin vuonna 1985. Sen jälkeen yli 60 kaupunkia Euroopan unionissa ja sen ulkopuolisessa Euroopassa on nimetty kulttuuripääkaupungiksi.[1]
Tavoitteet ja vaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Euroopan komission mukaan Euroopan kulttuuripääkaupunkiohjelman tarkoituksena on:[1]
- Korostaa eurooppalaisten kulttuurien rikkautta ja monimuotoisuutta.
- Juhlistaa eurooppalaisten yhteisiä kulttuuripiirteitä.
- Lisätä eurooppalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta yhteiseen kulttuurialueeseensa.
- Vaalia kulttuurin myötävaikutusta kaupunkien kehittymiseen.
Näiden tavoitteiden lisäksi ohjelma tarjoaa komission mukaan tilaisuuden kaupunkien uudistamiseen ja niiden kansainvälisen profiilin nostamiseen, kaupunkikuvan parantamiseen asukkaiden silmissä, uuden elämän puhaltamiseen kaupunkien kulttuuriin sekä matkailun lisäämiseen.[1]
Haku ja valinta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuorossa olevat EU:n jäsenmaat julkaisevat hakemuskutsun kaupungeilleen kuusi vuotta ennen pääkaupunkivuotta. Tapahtumasta kiinnostuneet kaupungit lähettävät hakemuksensa valtiolle, yleensä kyseisen maan kulttuuriministeriöön. Riippumattomat kulttuurialan ja kulttuurisen kaupunkikehittämisen asiantuntijat arvioivat hakemukset, ja parhaiksi valituilta hakijoilta pyydetään yksityiskohtaisempi hakemus. Asiantuntijapaneeli valitsee laajennettujen hakemusten perusteella suositeltavakseen yhden kaupungin jokaisesta hakijamaasta. Hakijamaa nimeää sen jälkeen suositellun kaupunkinsa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Euroopan komissio valvoo unionin asettamien sääntöjen noudattamista valintaprosessissa.[1]
Myös EU-maiden ulkopuoliset EU-ehdokasmaat, potentiaaliset ehdokasmaat sekä Euroopan vapaakauppajärjestön jäsenet eli EFTA/EEA-maat voivat saada oman kaupunkinsa valituksi muutaman vuoden välein, esimerkiksi 2020-luvulla vuosina 2022, 2024 ja 2028. Näiden maiden joukosta voittajat valitaan avoimessa kilpailussa, jossa eri maiden ehdokkaat kilpailevat toisten maiden ehdokkaita vastaan.[1]
Kulttuuripääkaupunki valitaan virallisesti neljä vuotta ennen tapahtumavuotta. Sinä aikana kaupunki voi valmistautua tapahtumaan eri tavoin sekä sisällyttää sen pitempiaikaiseen kulttuuristrategiaansa. Asiantuntijapaneeli neuvoo kaupunkeja valmistautumisaikana. Se voi myös suositella komissiolle 1,5 miljoonan euron Melina Mercouri -palkinnon myöntämistä kaupungille.[1]
Pääkaupunkivuoden jälkeen Euroopan komissio julkaisee arviointiraportin, jonka kaupungit ovat itse laatineet.[1]
Luettelo Euroopan kulttuuripääkaupungeista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Vuosi | Kaupunki | Maa |
|---|---|---|
| 1985 | Ateena | |
| 1986 | Firenze | |
| 1987 | Amsterdam | |
| 1988 | Länsi-Berliini | |
| 1989 | Pariisi | |
| 1990 | Glasgow | |
| 1991 | Dublin | |
| 1992 | Madrid | |
| 1993 | Antwerpen | |
| 1994 | Lissabon | |
| 1995 | Luxembourg | |
| 1996 | Kööpenhamina | |
| 1997 | Thessaloniki | |
| 1998 | Tukholma | |
| 1999 | Weimar | |
| 2000 | Avignon | |
| Bergen | ||
| Bologna | ||
| Bryssel | ||
| Helsinki | ||
| Krakova | ||
| Praha | ||
| Reykjavík | ||
| Santiago de Compostela | ||
| 2001 | Rotterdam | |
| Porto | ||
| 2002 | Brugge | |
| Salamanca | ||
| 2003 | Graz | |
| 2004 | Genova | |
| Lille |
| Vuosi | Kaupunki | Maa |
|---|---|---|
| 2005 | Cork | |
| 2006 | Patras | |
| 2007 | Sibiu | |
| Luxembourg | ||
| 2008 | Liverpool | |
| Stavanger | ||
| 2009 | Vilna | |
| Linz | ||
| 2010 | Essen | |
| Istanbul | ||
| Pécs | ||
| 2011 | Turku | |
| Tallinna | ||
| 2012 | Guimarães | |
| Maribor | ||
| 2013 | Marseille | |
| Košice | ||
| 2014 | Riika | |
| Uumaja | ||
| 2015 | Mons | |
| Plzeň | ||
| 2016 | San Sebastián | |
| Wrocław | ||
| 2017 | Aarhus | |
| Páfos | ||
| 2018 | Leeuwarden | |
| Valletta | ||
| 2019 | Matera | |
| Plovdiv |
| Vuosi | Kaupunki | Maa |
|---|---|---|
| 2020 | Rijeka | |
| Galway | ||
| 2021 | Timișoara | |
| Elefsína[2] | ||
| 2022 | Kaunas | |
| Esch | ||
| 2023 | Veszprém | |
| 2024 | Tartto | |
| Bad Ischl | ||
| Bodø | ||
| 2025[3] | Nova Gorica | |
| Chemnitz | ||
| 2026 | Trenčín | |
| Oulu | ||
| 2027 | Liepāja | |
| Évora | ||
| 2028 | České Budějovice | |
| Bourges | ||
| Skopje | ||
| 2029 | Lublin | |
| Kiiruna | ||
| 2030 | Larnaka | |
| Leuven | ||
| Nikšić[4] | ||
| 2031 | ilmoitetaan myöhemmin | |
| ilmoitetaan myöhemmin | ||
| 2032 | ilmoitetaan myöhemmin | |
| ilmoitetaan myöhemmin | ||
| 2033 | ilmoitetaan myöhemmin | |
| ilmoitetaan myöhemmin |
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 5 6 7 European Capitals of Culture Euroopan komissio. Viitattu 17.1.2026.
- ↑ Elefsina to be the European Capital of Culture in Greece in 2021 Creative Europe. European Commission. Viitattu 25.11.2020.
- ↑ Chemnitz and Nova Gorica European Commission. Viitattu 3.6.2021. (englanniksi)
- ↑ Nikšić to become European Capital of Culture 2030 in a non-EU country European Commission. Viitattu 3.1.2026. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Päätös Euroopan kulttuuripääkaupunkia koskevasta toiminnasta 2005–2019 (Arkistoitu – Internet Archive)
- European Commission: European Capital of Culture
- Oulu 2026
- Trenčín 2026
| 1980-luku |
|
|---|---|
| 1990-luku |
|
| 2000-luku |
|
| 2010-luku |
|
| 2020-luku |
|