Mooses islaminuskossa
.jpg)
Mooses on islaminuskossa yksi islamin profeetoista ja nimi, joka mainitaan Koraanissa kaikkia muita useammin, yhteensä 136 kertaa.[1] Koraanin tiedot Mooseksesta ovat peräisin Vanhasta testamentista ja juutalaisesta rabbiinikirjallisuudesta, mutta joissakin kohdissa ne poikkeavat näistä.
Ibn Ishaqin kertomus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ibn Ishaq (704–767) kirjoitti Mooseksesta Muhammed-elämäkertansa ensimmäisessä osassa nimeltä Kitab al-Mubtada. Teos on kadonnut, mutta myöhempien lainausten avulla sitä on ennallistettu.[2] Ibn Ishaqin teos on islamilaisen kirjallisuuden varhaisin tuotos Koraanin jälkeen ja laadittiin abbasidikalifien hovissa Bagdadissa.
Kertomus Mooseksesta on pitkä ja perusteellinen ja esittää Mooseksen osana Muhammediin johtavaa profeettojen ketjua. Profeetoista tärkeimmät ovat Abraham ja Mooses. He edustavat kahta erilaista tehtävää, jotka sulautuvat yhteen Muhammedissa: Abraham aloitti Jumalan palvelemisen rituaaliset käytännöt Mekassa, kun taas Mooses sai ilmestyksiä ja lain Jumalalta. [3]
Mooseksen ja Muhammedin elämäkerrat muistuttavat toisiaan: molemmat olivat varhaiskypsiä lapsia, jotka kasvoivat sijaisperheessä, suojelivat omaa uskonnollista yhteisöään, karkotettiin kotiseudultaan, jolloin he pelastivat yhteisönsä, saivat ilmestyksiä Jumalalta vuorella, näkivät Jumalan (Mooses vuorella, Muhammed taivasmatkallaan), olivat kansansa sotilasjohtajia ja ennallistivat jumalanpalvontarituaalit.[3] Molemmat antoivat kansalleen pyhät kirjoitukset (Koraani tai Toora), lain (šaria tai halakha) ja loivat pohjan Jumalan suojelemalle valtiolle, jonka heidän seuraajansa vasta perustivat.
Mooses linkittyy teoksessa Kitab al-Mubtada muihinkin profeettoihin. Mooses pakenee lapsenmurhaa Jeesuksen ja Abrahamin tavoin, saa vaimon samalla tavoin kuin Jaakob ja osoittaa Joosefin tavoin seksuaalista pidättyväisyyttä. Mooses, Nooa, Abraham, Jeesus ja Muhammed saavat Jumalalta samat ilmestykset ja julistavat Jumalan sanaa uskottomille: [3] "Hän on teille määrännyt saman uskonnon, jonka Hän asetti Nooalle, saman, jonka Me olemme ilmoittanut sinulle ja määrännyt Aabrahamille, Moosekselle ja Jeesukselle ja joka kuuluu: »Pysykää kuuliaisina uskonnollenne ja välttäkää hajaannusta" (Suura 43:13).[4]
Koraanin eroja Mooseksen tarinassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koraanissa kerrotut Mooseksen elämäkerran vaiheet sisältävät joitakin poikkeamia juutalaisesta perinteestä.[5] Faaraon tyttären sijaan Mooseksen löytää kaislaveneestä Faaraon vaimo, jonka nimi on muunnos tyttären nimestä Raamatussa. Kertomus Mooseksen paosta Midianiin sisältää poikkeamia Raamatun kertomuksista. Mooses lyö sauvalla kallioon, mistä puhkeaa kaksitoista puroa (7:160). Tässä tapahtuma sekoittuu Raamatun kuvaamaan tapahtumaan Elimissä, mistä juutalaiset löytävät kaksitoista lähdettä. Raamatun lakisäädöksistä punaruskea lehmä (4. Moos. 19: 2–10) antaa aiheen pitkään Koraanin kertomukseen, joka esitetään Raamatusta poikkeavalla tavalla Lehmän suurassa (2:67–71).
Koraani yhdistää toisiinsa Mooseksen sisaren Miriamin ja Jeesuksen äidin Marian ja pitää näitä samoina henkilöinä (3:35–37; 19:27–28; 66:12).[5] Koraani pitää Jeesuksen äitiä Mariaa sekä Moosesta ja Aaronia sisaruksina, joilla on sama isä nimeltä Imran.[6] Mariaa kutsutaankin Aaronin sisareksi (19:27–28).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Geiger, Abraham: ”What did Muhammad Borrow from Judaism?”, The Origins of the Koran. Classic Essays on Islam's Holy Book, s. 165–226. (Ibn Warraq (toim.)) Prometheus Books, 1998 (alkuteos 1898. ISBN 978-1-57392-198-5
- Hämeen-Anttila, Jaakko: Koraanin selitysteos. Helsinki: Basam Books, 2008. ISBN 952-9842-15-5
- Newby, G. D: The Making of the Prophet. A Reconstruction of the Earliest Biography of Muhammed. University of South Carolina Press, 1989. ISBN 0-87249-623-6
- Ohlig, Karl-Heinz: ”From Muhammad Jesus to prophet of the Arabs.”, Early islam. A critical reconstruction based on contemporary sources, s. 251–307. (K-H. Ohlig (toim.)) Prometheus Books, 2013. ISBN 978-1-61614-825-6 Teoksen verkkoversio.
