Njuškii siskáldâsân

Matti Nykänen

Wikipedia:st
Matti Nykänen
Matti Nykänen ive 2014
Matti Nykänen ive 2014
Persovntiäđuh
Šoddâmsyeinimáánu 17. peeivi 1963
Jyväskylä, Suomâ
Jáámmámkuovâmáánu 4. peeivi 2019 (55-ihásâžžân)
Lappeenranta, Suomâ
Aalmugjeessânvuotâ Image Suomâ
Párnááh 3
Karrieer tiäđuh
Kukkodâh 177 cm
Servi Jyväskylän Hiihtoseura
Saaveehmerkkâ Elan, Kneissl, Atomic
Maailmancup
Pajeh 1981–1991
Vuaituh 46
4 olesvuáitu
(1983, 1985, 1986, 1988),
2 Koskâ-Euroop luákkáoho vuáitu
Palhâšumealadâsâst 76
Fáádást eres soojijn
Image
Miitaalsajeh
liŋkkâ= Olympialiih
Olympiavyeittee Sarajevo 1984 Stuorrâ luákká
Olympiavyeittee Calgary 1988 Stuorrâ luákká
Olympiavyeittee Calgary 1988 Normaal luákká
Olympiavyeittee Calgary 1988 Juávkkukišto
Olympiasilbâ Sarajevo 1984 Normaal luákká
Maailmmiäštárkištoh
Maailmmiäštár Oslo 1982 Stuorrâ luákká
Maailmmiäštár Engelberg 1984 Juávkkukišto
Maailmmiäštár Seefeld 1985 Juávkkukišto
Maailmmiäštár Oberstdorf 1987 Juávkkukišto
Maailmmiäštár Lahti 1989 Juávkkukišto
MM-silbâ Oberstdorf 1987 Normaal luákká
MM-pronssi Oslo 1982 Juávkkukišto
MM-pronssi Seefeld 1985 Stuorrâ luákká
MM-pronssi Lahti 1989 Stuorrâ luákká
Kirdemluáhá maailmmiäštárkištoh
Maailmmiäštár Planica 1985 Kirdemluákká
MM-silbâ Vikersund 1990 Kirdemluákká
MM-pronssi Harrachov 1983 Kirdemluákká
MM-pronssi Kulm 1986 Kirdemluákká
MM-pronssi Oberstdorf 1988 Kirdemluákká

Matti Ensio Nykänen (iivij 1996–1998 Paanala, 17. syeinimáánu 1963 Jyväskylä, Suomâ – 4. kuovâmáánu 2019 Lappeenranta, Suomâ) lâi syemmilâš luákkánjuškejeijee.

Nykänen vuoitij tälviolympialijn nelji kole já oovtâ siilbâ, 14 maailmmiäštárvuotâmitalid (kuttâ kole) já 22 suomâmiäštárvuotâmitalid (13 kolled). Nykänen pisoi pegâlmâssân meid jieijâs valastâllâmkarrieer maŋa.

Eellim

[mute | mute käldee]

Matti Ensio Nykänen šoodâi syeinimáánu 17. peeivi 1963 Jyväskyläst.[1] Suu eeči lâi Hilmeri Ensio Nykänen (1933–2016), já suu eeni Vieno Nykänen.[2] Matti lâi eejis viiđâd páárnáš já iännásis niäljád páárnáš. Kuohtuid Matti lâi nubbe alge.[3][4] Maatist lijjii kyehti stuorrâviljâpele, stuorrâuábbipeeli, kyehti stuorrâuábi Päivi já Tuija já ohtâ uccâuábbi Anne.[3][4]

Nykäsiist lijjii kulmâ párnáá já Nykänen lâi naaijâm kuttii viiđáin nisonáin:

  • Tiina Hassinen (1986–1988), ohtâ kandâ (Sami, š. 1987)[5]
  • Pia Hynninen (1989–1991), ohtâ nieidâ (Eveliina, š. 1990)[5]
  • Sari Paanala (1996–1998)[5][6]
  • Mervi Tapola (2001–2003 já 2004–2010)[5][7]
  • Pia Talonpoika (2014–Nykäsii jäämmim räi)[5][8]

Nykäsiist lijjii maŋgâ rikostuámu el. illáástem, uáivátvyeijim já paijeelliähtu. Nykäsiist lijjii ennuv tiervâsvuotâčuolmah. Sust lijjii eereeb iärrás alkoholčuolmah, ADHD, šlundevuotâ já sukkârtavdâ. Nykänen jaamij 4. kuovâmáánu 2019. Nykänen uážui páccá Jyväskylän ive 2022.

Valastâllâmkarrieer

[mute | mute käldee]
Image
Nykäsii mitaleh Suomâ valastâllâmmuseost Helsigist

Ive 1981 Nykänen vuoitij vuosmuu keerdi nuorâi maailmmiäštárvuođâ já rävisulmui suomâmiäštárvuođâ. Ive 1984 sun vuoitij Sarajevo olympialijn stuorrâ njuškimluáhá kole já normaal njuškimluáhá siilbâ. Ive 1988 sun vuotij Calgary olympialijn puoh kulmâ kollemiitaal: stuorrâ njuškimluáhá, normaal njuškimluáhá já juávkkukišto. Sun njuškij majemuu keerdi Kajaanist ive 1992. Sun kištodij vala veteraankištoin iivij 2008–2011. Ive 2021 sun vuoitij Harrachovist paijeel 45-ihásij veteraanij maailmmiäštárvuođâ kollemiitaal.

Vuáituh

[mute | mute käldee]
N. Paje Peivimeeri Saje Luákká Stuárudâh
1 1981–198230. juovlâmáánu 1981  Viestâr-Saksa OberstdorfSchattenbergschanze K110SL
2 28. kuovâmáánu 1982  Taažâ OsloHolmenkollbakken K105SL
3 12. njuhčâmáánu 1982  Nuorttâriijkâ Tauplitz/Bad MitterndorfKulm K165KL
4 1982–198318. juovlâmáánu 1982  Italia Cortina d’AmpezzoTrampolino Italia K92NL
5 4. uđđâivemáánu 1983  Nuorttâriijkâ InnsbruckBergiselschanze K104SL
6 15. uđđâivemáánu 1983  Ovtâstum staatah Lake PlacidMacKenzie Intervale K114SL
7 16. uđđâivemáánu 1983  Ovtâstum staatah Lake PlacidMacKenzie Intervale K114SL
8 23. uđđâivemáánu 1983  Kanada Thunder BayBig Thunder K120SL
9 18. kuovâmáánu 1983  Taažâ VikersundVikersundbakken K155KL
10 19. kuovâmáánu 1983  Taažâ VikersundVikersundbakken K155KL
11 20. kuovâmáánu 1983  Taažâ VikersundVikersundbakken K155KL
12 27. kuovâmáánu 1983  Ruotâ FalunLugnet K112SL
13 26. njuhčâmáánu 1983  Jugoslavia PlanicaSrednja Bloudkova K90NL
14 1983–198418. kuovâmáánu 1984  Jugoslavia SarajevoIgman K112SL
15 2. njuhčâmáánu 1984  Suomâ LahtiSalpausselkä K88NL
16 4. njuhčâmáánu 1984  Suomâ LahtiSalpausselkä K113SL
17 17. njuhčâmáánu 1984  Viestâr-Saksa OberstdorfHeini-Klopfer-Skiflugschanze K182KL
18 18. njuhčâmáánu 1984  Viestâr-Saksa OberstdorfHeini-Klopfer-Skiflugschanze K182KL
19 1984–19854. uđđâivemáánu 1985  Nuorttâriijkâ InnsbruckBergiselschanze K109SL
20 9. kuovâmáánu 1985  Jaapaan SapporoMiyanomori K90NL
21 1. njuhčâmáánu 1985  Suomâ LahtiSalpausselkä K88NL
22 10. njuhčâmáánu 1985  Taažâ OsloHolmenkollbakken K105SL
23 23. njuhčâmáánu 1985  Čekkoslovakia Štrbské PlesoMS 1970 B K88NL
24 24. njuhčâmáánu 1985  Čekkoslovakia Štrbské PlesoMS 1970 A K114SL
25 1985–198611. uđđâivemáánu 1986  Čekkoslovakia HarrachovČerťák K120SL
26 17. uđđâivemáánu 1986  Nuorttâ-Saksa KlingenthalAschbergschanze K102SL
27 25. uđđâivemáánu 1986  Jaapaan SapporoMiyanomori K90NL
28 26. uđđâivemáánu 1986  Jaapaan SapporoŌkurayama K112SL
29 1. njuhčâmáánu 1986  Suomâ LahtiSalpausselkä K90NL
30 2. njuhčâmáánu 1986  Suomâ LahtiSalpausselkä K113SL
31 22. njuhčâmáánu 1986  Jugoslavia PlanicaSrednja Bloudkova K90NL
32 1986–19877. juovlâmáánu 1986  Kanada Thunder BayBig Thunder K120SL
33 1. njuhčâmáánu 1987  Suomâ LahtiSalpausselkä K88NL
34 8. njuhčâmáánu 1987  Ruotâ FalunLugnet K112SL
35 1987–19885. juovlâmáánu 1987  Kanada Thunder BayBig Thunder K89NL
36 6. juovlâmáánu 1987  Kanada Thunder BayBig Thunder K120SL
37 19. juovlâmáánu 1987  Jaapaan SapporoMiyanomori K90NL
38 20. juovlâmáánu 1987  Jaapaan SapporoŌkurayama K115SL
39 1. uđđâivemáánu 1988  Viestâr-Saksa Garmisch-PartenkirchenGroße Olympiaschanze K107SL
40 4. uđđâivemáánu 1988  Nuorttâriijkâ InnsbruckBergiselschanze K109SL
41 6. uđđâivemáánu 1988  Nuorttâriijkâ BischofshofenPaul-Ausserleitner-Schanze K111SL
42 20. uđđâivemáánu 1988  Sveicci St. MoritzOlympiaschanze K94NL
43 4. njuhčâmáánu 1988  Suomâ LahtiSalpausselkä K90NL
44 6. njuhčâmáánu 1988  Suomâ LahtiSalpausselkä K114SL
45 1988–198917. juovlâmáánu 1988  Jaapaan SapporoMiyanomori K90NL
46 1. uđđâivemáánu 1989  Viestâr-Saksa Garmisch-PartenkirchenGroße Olympiaschanze K107SL

Pegâlmâsvuotâ

[mute | mute käldee]
Image
Matti Nykänen ive 2013 Iskelmäviikko-muusiktábáhtusâst

Nykänen almostitij lávlon kulmâ studioalbum.[9] Vuosmuš skiärru "Yllätysten yö" ("Olâttâsâi ijjâ") vuobdij kole. Tuše Matti Nykänen já Tapio Rautavaara lává vuáittám kollemiitaal olympialijn já lává uážžum kolleskiäru skiärruvuábdust.

Lávlookarrieer lasseen suu lâi politikkár, striptease-tánssájeijee, tuotâ-tv -čaittâleijee já pegâlmâsalmai. Jasper Pääkkönen čaittâlij Nykäsii elleekooveest Matti ive 2006. Nykänen lii tobdos jieijâs eđâlduvâin: "Elämä on laiffii" ("Eellim lii laiffii"), "Ehkä otin, ehkä en" ("Kenski valdim, kenski jiem"), "Fifty-sixty", "Elämä on ihmisen parasta aikaa" ("Eellim lii ulmuu pyeremus äigi") já "Jokainen tsäänssi on mahdollisuus" ("Jyehi tsäänssi lii máhđulâšvuotâ").

Diskografia

[mute | mute käldee]

Studioalbumeh

[mute | mute käldee]

Singleh

[mute | mute käldee]
  • 1992 – Markiisi De Sade
  • 1992 – V-Tyyli / Vain Mäkimies Voi Tietää Sen
  • 1992 – Syli / Moottoritie On Kuuma
  • 2002 – Elämä on laiffii
  • 2004 – Tää on mun elämää
  • 2005 – Mäkikotka ja häkkilintu
  • 2006 – Ehkä otin, ehkä en[11]
  • 2007 – Voitosta voittoon
  • 2008 – Anna mulle sexii
  • 2008 – Lennä Nykäsen Matti
  • 2009 – Pomminvarma rakkaus
  • 2009 – Jälleen joulu on
  • 2013 – Tuusula mielessäin (oovtâst Teflon Brothersáin)
  • 2013 – Jokainen tsäänssi on mahdollisuus
  • 2018 – Suomi (kyessiartistin)
  • 2019 – Leipää ja vettä

Fáádást eres soojijn

[mute | mute käldee]

Käldeeh

[mute | mute käldee]
  1. ↑ Salminen, Solmu: Tällainen oli Matti Nykäsen lapsuus: Hämmästeli kehonsa muutosta nuoruusiässä, ei väsynyt koskaan - Iltalehden Matti-erikoislehti ilmestyy tänään Iltalehti. 8.2.2019. Čujottum 1.2.2024. (suomâkielân)
  2. ↑ Ensio (Enska) Nykänen Geni. 28.3.2019. Čujottum 1.2.2024. (eŋgâlâskielân)
  3. 1 2 Lempinen, Marko: Matti Nykäsen Päivi-sisko vahvistaa – mäkihyppylegendalla oli useampia sisaruspuolia: ”Sukulaissuhteisiin ei ole liittynyt salailua” Ilta-Sanomat. 19.10.2019. Čujottum 1.2.2024. (suomâkielân)
  4. 1 2 Hyytiä, Mikko: Uutuuskirja: Matti Nykäsen perheellä vaiettu salaisuus, velipuoli Jorma istui Ruotsissa vankilassa – ”Uupui lopulta kovaan elämään” Iltalehti. 7.10.2019. Čujottum 1.2.2024. (suomâkielân)
  5. 1 2 3 4 5 "Matti jos kuka oli todellinen romantikko" – tällainen oli edesmenneen mäkihyppylegenda Matti Nykäsen rakkauselämä mtvuutiset.fi. 5.2.2019. Čujottum 1.2.2024. (suomâkielân)
  6. ↑ Enqvist, Niina: Ex-vaimo Sari järkyttyi syvästi Matti Nykäsen kuolemasta – kun pari avioitui, Matti vannoi rilluttelun loppuneen Ilta-Sanomat. 4.2.2019. Čujottum 1.2.2024. (suomâkielân)
  7. ↑ Kymmenen vuoden sekopäinen suhde: Matin ja Mervin 15 erohakemusta, lue tarinat mtvuutiset.fi. 12.5.2009. Čujottum 1.2.2024. (suomâkielân)
  8. ↑ Enqvist, Niina & Kerttula, Suvi: Matti Nykänen meni naimisiin! Ilta-Sanomat. 26.7.2014. Čujottum 1.2.2024. (suomâkielân)
  9. ↑ Matti Nykänen Discogs. Čujottum 30.1.2024. (eŋgâlâskielân)
  10. ↑ Matti Nykänen – Ehkä Otin, Ehkä En Discogs. Čujottum 30.1.2024. (eŋgâlâskielân)
  11. ↑ Matti Nykänen – Ehkä Otin, Ehkä En Discogs. Čujottum 30.1.2024. (eŋgâlâskielân)
Viežžum saajeest "https://smn.wikipedia.org/w/index.php?title=Matti_Nykänen&oldid=149988"