Siirry sisältöön

Franciscus (paavi)

Muokkaa linkkejä
Wikipediasta
Franciscus
Paavi Franciscus vuonna 2014.
Paavi Franciscus vuonna 2014.
Henkilötiedot
Koko nimi Jorge Mario Bergoglio
Syntynyt17. joulukuuta 1936
Buenos Aires, Argentiina
Kuollut21. huhtikuuta 2025 (88 vuotta)
Vatikaani
Kansalaisuus Argentiina, Vatikaani
Paavi
Paavius alkoi 13. maaliskuuta 2013
Paavius päättyi 21. huhtikuuta 2025
Edeltäjä Benedictus XVI
Seuraaja Leo XIV
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
www.vatican.va/content/francesco/en.html

Franciscus[1] (oik. Jorge Mario Bergoglio, esp. [ˈxorxe ˈmaɾjo βerˈɣoɣljo]) ; (17. joulukuuta 1936 Buenos Aires – 21. huhtikuuta 2025 Vatikaani[2]) oli argentiinalainen pappi ja katolisen kirkon paavi vuosina 2013–2025.

Bergoglio toimi Buenos Airesin arkkipiispana vuodesta 1998 paaviksi valitsemiseensa asti. Kardinaalin arvon hän sai vuonna 2001. Hänet valittiin paavi Benedictus XVI:n seuraajaksi 13. maaliskuuta 2013. Franciscus oli Vatikaanin virallisten luetteloiden mukaan 266. paavi. Hän oli paavina sekä ensimmäinen jesuiitta ja eteläamerikkalainen että ensimmäinen ei-eurooppalainen 700-luvulla eläneen Gregorius III:n jälkeen.[3][4][5]

Vuonna 2014 Franciscus pyysi Argentiinan viranomaisia uusimaan hänen Argentiinan passinsa ja henkilökorttinsa, mutta siten, että hänet esitettäisiin niissä yksityishenkilönä. Paavin virkansa puolesta Franciscus oli myös Vatikaanin kansalainen.[6][7]

Perhetausta ja varhaiset työkokemukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jorge Bergoglio syntyi viisilapsiseen perheeseen, jonka isä oli rautatietyöläinen Mario José Bergoglio (ital. [berˈgɔʎʎo]) ja äiti Regina María Sivori. He olivat italialaisia ja lähtöisin Piemontesta, Luoteis-Italiasta.[8][9][10][11] Paavi Franciscuksen perheen Argentiinaan-muuton taustalla oli italialaisen fasismin nousu.[12][13]

Nuorena Bergoglio työskenteli muun muassa yökerhon ovivahtina.[14][15]

Image
Jorge Bergoglio nuorena pappisseminaarilaisena 1950-luvulla.

Kirkollinen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kahden jesuiittapapin tapaus Argentiinan sotilasjuntan aikana (1976–1983)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjassaan El silencio (’hiljaisuus’) argentiinalainen vasemmistoaktivisti ja tutkiva journalisti Horacio Verbitsky väitti silloisen Argentiinan jesuiittojen johtajan Bergoglion vetäneen suojelunsa pois, kun papit Francisco Jalics ja Orlando Yorioky kieltäytyivät lopettamasta slummeissa vierailemistaan.[16][17] Viranomaiset vangitsivat heidät sittemmin. Bergoglio kirjoitti samoihin aikoihin Francisco Jalicsin veljelle: ”Olen lobannut hallitusta monta kertaa, jotta he vapauttaisivat veljesi. Toistaiseksi meillä ei ole ollut menestystä. En ole kuitenkaan vielä menettänyt toivoa siitä, että veljesi vapautettaisiin pian”.[18] Heidät vapautettiin viiden kuukauden kuluttua.

Bergoglion elämäkerran kirjoittaja Serge Rubin kirjoittaa tämän tehneen paljon ihmisten suojelemiseksi juntan aikana.[19] Toimittaja Horacio Verbitsky on tunnetusti lähellä Argentiinan presidentti Cristina Fernandez de Kirchneria, joka on taistellut silloisen kardinaali Bergoglion kanssa homoliitoista ja sosiaalipolitiikasta.[20][21] Vatikaani väitti syytösten olevan vasemmiston harjoittamaa antiklerikalistista mustamaalauskampanjaa.[22][23]

Sotilasjuntan 1970-luvulla sieppaama ja kiduttama pappi Francisco Jalics kertoi vuonna 2013, että hän oli vuosia sitten tehnyt sovinnon kardinaali Bergoglion kanssa.[24]

Image
Kardinaali Jorge Bergoglio vuonna 2008.
Image
Ensiesiintyminen paavina 13. maaliskuuta 2013 Pietarinkirkon parvekkeella.

Vuoden 2005 konklaavi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bergoglio ei ollut vuoden 2005 konklaavissa ennakkosuosikki, eli niin kutsuttu papabile, vaikkakin hänet oli mainittu mahdollisena vaihtoehtona uudeksi paaviksi. Konklaavin jälkeen julkisuuteen ilmestyi kuitenkin muistikirja, jonka sanottiin olevan yhden konklaavin osallistuneen kardinaalin laatima.[25] Kirjan sisältämäksi väitettyä tekstiä julkaistiin italialaisessa Limes-lehdessä 23. syyskuuta 2005. Muistikirjan sanotaan sisältävän tietoja konklaavin kulusta ja äänestysmääristä. Mikäli kirja on aito, on sen laatinut kardinaali rikkonut konklaavin sääntöjä, jotka ankarasti kieltävät vastaavanlaiset muistiinpanot. Toisaalta tilanne ei olisi ainutlaatuinen, sillä vastaavanlaisia muistiinpanoja tunnetaan muun muassa vuoden 1914 konklaavista.[26]

Muistikirjan mukaan Joseph Ratzingerin päävastustaja konklaavissa ei ollut yleisten tietojen mukaisesti kardinaali Carlo Maria Martini, vaan Buenos Airesista konklaaviin saapunut kardinaali Bergoglio. Muutenkin muistikirja on konklaavista esitettyjä yleisiä arvioita vastaan, sillä monien tahojen mukaan kolmannesta maailmasta tuleva kardinaali ei ollut missään vaiheessa lähelläkään paaviksi nousemista. Lisäksi muistikirjassa väitetään, ettei Bergoglio olisi halunnut paavinvirkaa ja olisi ehkä saattanut kieltäytyä siitä voittaessaan konklaavin.[25]

Paavina

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Image
Paavi Franciscuksen vaakuna. Latinankielinen motto tarkoittaa ”Armahtaen ja valiten” ja viittaa apostoli Matteuksen kutsumiseen.[27][28]

Bergoglio valittiin paaviksi vuoden 2013 konklaavissa 13. maaliskuuta 2013.[29] Hän otti paavinimekseen Franciscus kunnioittaakseen Franciscus Assisilaista, keskiajalla elänyttä italialaista munkkia, joka tunnettiin erityisesti köyhien auttajana.[30] Franciscus puolustikin paavina voimakkaasti heikompiosaisia. Hän otti myös kantaa kansainväliseen politiikkaan, ja syyskuussa 2015 hänestä tuli ensimmäinen paavi, joka on pitänyt puheen Yhdysvaltain kongressille.[31]

Image
Paavi Franciscus ja Kuuban presidentti Raúl Castro Havannan lentokentällä 2015.

Vierailullaan Yhdysvalloissa syyskuussa 2015 Franciscus ilmoitti julkaisevansa pop-rock-albumin, joka sisältää hänen puheitaan.[32] Paavi Franciscuksella oli tili Twitterissä ja Instagramissa.

Paavikautensa alussa Franciscus ilmoitti toimivansa paavina vain muutaman vuoden ajan, mutta siitä huolimatta maaliskuussa 2023 juhlittiin hänen paavikautensa 10-vuotisjuhlaa.[33] Vaikka Franciscus ei viimeisinä vuosinaan enää puhunut eläköitymisestä, hänen arveltiin jäävän eläkkeelle sitten kun hänen ”työnsä Vatikaanissa on tehty”. Syksyllä 2023 Franciscus tuli nimittäneeksi valtaosan kirkon kardinaaleista, mikä tarkoittaa sitä, että seuraavassa konklaavissa oli todennäköistä, että hänen seuraajakseen valittaisiin hänen linjaansa jatkava uusi paavi.[34] Paavi Franciscuksen seuraajaksi valittiin vuoden 2025 konklaavissa hänen kardinaaliksi korottamansa yhdysvaltalainen Robert Prevost, joka otti paavinimekseen Leo XIV.

Paavina Franciscuksen käytöstavat olivat vähemmän muodollisia kuin hänen edeltäjillään, tyyliä kutsuttiin "koruttomaksi", "yksinkertainen lähestymistapa ja saavutettavuus osoittautuvat suurimmaksi inspiraation lähteeksi".[35] Vaali-iltanaan hän matkusti bussilla takaisin hotelliinsa kardinaalien kanssa sen sijaan, että olisi matkustanut paavin virka-autolla.[36] Seuraavana päivänä hän vieraili argentiinalaisen kardinaali Jorge María Mejían luona sairaalassa ja jutteli potilaiden ja henkilökunnan kanssa.[37]

Hän tuli tunnetuksi yksinkertaisista, usein koristelemattomista juhla-asuistaan, teräsrististä sekä mustista nauhakengistään, joiden kerrotaan olleen hänen kotikaupungissaan Buenos Airesissa asuvan ystävän valmistamia ortopedisia jalkineita. Hänen edeltäjänsä, paavi Benedictus XVI oli käyttänyt jalokivillä koristeltuja ristejä, kirkkaanpunaisia mittatilauksesta tehtyjä loafer-mallisia kenkiä ja vanhanaikaisia asusteita, kuten perinteistä samettista ja kärpännahkaista camauro talvipäähinettä.[38][39]

Äidinkielensä espanjan lisäksi hän puhui sujuvasti italiaa (Vatikaanin virallinen kieli ja Pyhän istuimen "arkikieli") ja saksaa. Hän puhui myös latinaa (Pyhän istuimen virallinen kieli),[40] ranskaa,[41] portugalia[42] ja englantia;[43] hän ymmärsi myös piemonten kieltä ja jonkin verran genovalaista liguurin kieltä.[44]

Image
Domus Sanctae Marthae nähtynä Pietarinkirkon kupolista päin.

Franciscus ei asunut virallisessa paavin residenssissä Apostolisessa palatsissa, vaan Vatikaanin vuonna 1996 nunnia, pappeja ja kardinaaleja varten valmistuneessa Domus Sanctae Marthae-vierastalossa, jossa hän oli asunut jo konklaavin aikana vielä kardinaalina ollessaan, jonka vaatimattomassa huoneistossa hän otti vastaan ​​vieraita ja piti kokouksia. Hän oli ensimmäinen paavi sitten paavi Pius X:n, joka ei asunut paavin virallisessa asunnossa.[45]

Image
Paavi Franciscuksen vierailemat maat.

Opetukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paavi Franciscus tuli tunnetuksi yhteiskunnan hylkiöiden ja köyhien auttajana.[46] Kun hänet nimitettiin kardinaaliksi, hän sai satoja argentiinalaisia antamaan lentolippuihin tarkoitetut rahansa köyhille sen sijaan, että olisivat matkustaneet Roomaan juhlistamaan nimitystä.[47] Vuonna 2001 Bergoglio muun muassa kävi AIDS-potilaiden hoitokodissa ja suuteli ja pesi heidän jalkojaan kiirastorstai-perinteen mukaisesti. Muina vuosina hän kävi muun muassa vankiloissa ja sairaaloissa.[48][49][50]

Image
Paavi Franciscus ja Armenian apostolisen kirkon patriarkka Garegin II ekumeenisissa seremoniassa Jerevanissa Armeniassa, kesäkuussa 2016.

Franciscus varoitti globalisaatiosta, joka ei kunnioita kulttuureja: ”Sellainen globalisaatio, joka yhdenmukaistaa, on pohjimmiltaan imperialistinen”. Hän lisäsi vielä, että kulttuurinen monimuotoisuus on säilytettävä. ”[Globalisaatio] on lopultakin tapa orjuuttaa ihmisiä.”[20]

Image
Indonesian Istiqlal moskeijan suur-imaami Nasaruddin Umar suutelee paavi Franciscuksen otsaa 2024.

Franciscus arvosteli kapitalismia ja tuomitsi Néstor Kirchnerin hallinnon ”moraalittomaksi ja laittomaksi”, koska se salli tuloerojen kasvaa.[51] Paaviksi tulonsa jälkeen Franciscus jatkoi kritiikkiä sanomalla vapaiden markkinoiden luoneen tyrannian, jossa ihmisiä arvostetaan heidän kulutuskykynsä mukaan. Paavin mukaan rahan tuli ”palvella, ei hallita”.[52]

Franciscus vastusti aborttia,[51] eutanasiaa,[51] samaa sukupuolta olevien avioliittoa[51] sekä naispappeutta[53] ja kannatti latinalaiseen riitukseen kuuluvien katolisten pappien naimattomuutta.[53] Heinäkuussa 2013 Franciscus julisti merkittävän kannanoton toteamalla hyväksyvänsä homopapit katolisen kirkon työntekijöiksi. Paavin mukaan homoseksuaaliset teot ovat synti, ei homoseksuaalisuus itsessään.[54] Joulukuussa 2023 Franciscus hyväksyi samaa sukupuolta olevien parien epävirallisen siunaamisen katolisessa kirkossa.[55]

Franciscus tuomitsi Gazan sodan ja siitä seuranneen humanitaarisen katastrofin. Hänen mukaansa kyse ei ollut sodasta, vaan terrorismista. Viimeisessä kirjassaan paavi lainasi asiantuntijoita, joiden mukaan Gazassa tapahtuu kansanmurha.[56]

Terveydentila

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Image
Paavi Franciscus ja Indonesian presidentti Joko Widodo 2024.

Paavilla oli median mukaan ollut useita terveyshuolia, muun muassa ennen keuhkoputkentulehdusta.[57] Hän käytti julkisesti pyörätuolia vuodesta 2022 lähtien.

Tullessaan paaviksi 76-vuotiaana Franciscuksen kerrottiin olevan terve; hänen lääkärinsä olivat sanoneet, että nuoruudessa poistettu keuhkokudos ei vaikuttanut merkittävästi hänen terveyteensä.[58] Ainoa huolenaihe olisi heikentynyt hengitysreservi, jos hän saisi hengitystieinfektion. Paavi oli saanut kroonisen keuhkovaurion, joka johtui osittain hänelle nuorena miehenä tehdystä keuhkoleikkauksesta.[59] Elämänsä viimeisinä vuosina hän oli altis influenssa- ja keuhkoputkentulehduksille talvisin. Polvivaivat ja iskias pakottivat hänet käyttämään usein pyörätuolia, rollaattoria tai kävelykeppiä.[60] Vuonna 2021 paavin terveysongelmat herättivät huhuja mahdollisesta eroamisesta,[61] jotka Franciscus kuittasi perättöminä.[62] Kesäkuussa 2022 saamansa polvihoidon jälkeen, paavi Franciscus perui suunnitellut matkansa Kongon demokraattiseen tasavaltaan ja Etelä-Sudaniin.[63]

Franciscus joutui sairaalahoitoon 14. helmikuuta 2025, koska hän oli kärsinyt hengitysvaikeuksista useiden päivien ajan. Paavilla diagnosoitiin keuhkokuume, ja hän joutui kriittiseen tilaan. Hänelle annettiin hengitysoireiden vuoksi useiden päivien ajan lisähappea, ja anemian vuoksi tehtiin verensiirtoja.[64]

Kuolema

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Image
Paavi Franciscuksen hautajaissaatto.

Paavi kuoli pääsiäismaanantaina 21. huhtikuuta 2025 kello 7.35 (CEST). Paavin terveys oli huonontunut aikaisemmin kello 5.30, jolloin hän menetti tajuntansa.[65] Hänen lääkärinsä kutsuttiin paikalle ja hänelle todettiin aivohalvaus. Vatikaanin mukaan paavi oli vaipunut koomaan ja hän kuoli aivohalvaukseen ja sitä seuranneeseen peruuttamattomaan sydämen vajaatoimintaan.[66][67]

Kuolinpäivää edeltävänä pääsiäissunnuntaina Franciscus esiintyi julkisesti Urbi et orbi -siunausta varten ja tavatakseen ihmisiä Pyhän Pietarin aukiolla. Paavin puheen piti kardinaali, koska Franciscus ei vointinsa vuoksi siihen kyennyt.[68][69]

Image
Paavi Franciscuksen hauta Santa Maria Maggiore kirkossa.

Hautajaiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paavi Franciscuksen hautajaiset pidettiin lauantaina 26. huhtikuuta 2025 Roomassa kello 10.00. Hautajaismessua johti kardinaali Giovanni Battista Re. Paavi ilmaisi testamentissaan haluavansa tulla haudatuksi Vatikaanin ulkopuolella Roomassa olevaan Santa Maria Maggioren basilikaan. Paavi halusi tulla haudatuksi yksinkertaisessa arkussa.[70] Viimeksi paavi Leo XIII on haudattu Vatikaanin ulkopuolelle vuonna 1903.[71]

Paavin hautajaisiin osallistui iso joukko eri valtioiden ja kansainvälisten organisaatioiden edustajia, kuten Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, Suomen presidentti Alexander Stubb, Britannian pääministeri Keir Starmer sekä prinssi William, Ranskan presidentti Emmanuel Macron, Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi.[72][73][74]

Seuraajan valinta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uuden paavin valintaa varten kirkon kardinaalit kokoontuivat Vatikaaniin eri puolilta maailmaa Vuoden 2025 konklaaviin, joka aloitti toimintansa 7. toukokuuta. Kirkon yli 250 kardinaalista vain 133 osallistui äänestykseen, sillä vain alle 80-vuotiaat kardinaalit ovat äänioikeutettuja. Valkoinen savu merkkinä siitä, että seuraaja on valittu, nähtiin 8. toukokuuta.[75][76] Uudeksi paaviksi valittiin yhdysvaltalainen Robert Francis Prevost, joka käyttää paavina nimeä Leo XIV.[77]

Dokumenttielokuva Franciscuksesta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wim Wenders on ohjannut paavista dokumenttielokuvan Pope Francis: A Man of His Word, joka sai ensi-iltansa Cannesin elokuvajuhlilla keväällä 2018.[78]

Kunnianosoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Uuden paavin nimi Viikon vinkki. 2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 27.11.2022.
  2. ↑ Paavi Franciscus on kuollut Helsingin Sanomat. 21.4.2025. Viitattu 21.4.2025.
  3. ↑ Ramirez, Marc: Pope Francis was the first Jesuit pope of the Catholic Church. What is a Jesuit? USA TODAY. 26.4.2025. Viitattu 28.4.2025. (englanniksi)
  4. ↑ Francis: Pope from Latin America who changed Catholic Church BBC News. 21.4.2025. Viitattu 28.4.2025. (englanniksi)
  5. ↑ Rome and the world bid farewell to Pope Francis with massive funeral and humble burial Reuters. 26.4.2025. Viitattu 28.4.2025. (englanniksi)
  6. ↑ Pope Francis renews passport as a regular Argentine 17.2.2014. Reuters. Viitattu 21.10.2022. (englanniksi)
  7. ↑ Pope Francis opts to remain an Argentinian The Malta Independent. 18.2.2014. Viitattu 21.10.2022. (englanniksi)
  8. ↑ Bergoglio Card. Jorge Mario, S.I. Cenni biografici, Il Collegio Cardinalizio, Sala Stampa della Santa Sede (italiaksi)
  9. ↑ Rice-Oxley, Mark: Pope Francis: the humble pontiff with practical approach to poverty The Guardian. 13.3.2013. (englanniksi)
  10. ↑ Francis Ventures Out of Vatican on First Day as Pope. Bloomberg. (englanniksi)
  11. ↑ Henderson, Barney: Pope Francis elected leader of Catholic Church: as it happened The Telegraph. 14.3.2013. (englanniksi)
  12. ↑ Jorge is against regimes. It is because of fascism that our father emigrated La Stampa. 17.3.2013. Arkistoitu 29.10.2013. Viitattu 21.3.2013. (englanniksi)
  13. ↑ Squires, Nick: Pope Francis's family ’fled Italy to escape Mussolini’ The Telegraph. 17.3.2013. Viitattu 21.3.2013. (englanniksi)
  14. ↑ Pope Francis Was Once A Nightclub Bouncer Sky News. 3.12.2013. ”The Pope has revealed he once worked as a nightclub bouncer in his native Argentina.” Viitattu 19.7.2017. (englanniksi)
  15. ↑ Similä, Ville: Paavi tunnetaan nöyryydestä ja laupeudesta – mutta hänen menneisyydessään on tahra Helsingin Sanomat. 2.7.2016 (päivitetty 4.7.2016). ”Hän opiskeli teknisessä opistossa ja valmistui laborantiksi, mutta työskenteli nuorena myös yökerhon portsarina.” Viitattu 19.7.2017.
  16. ↑ Did Pope Francis Do Enough To Fight Torture In Argentina? Forbes. 15.3.2013. Viitattu 22.3.2013. (englanniksi)
  17. ↑ The awkward couple The Daily Telegraph. 22.3.2013. Viitattu 22.3.2013. (englanniksi)
  18. ↑ Vasagar, Jeevan: Pope Francis pledged to fight for priest kidnapped by junta, 1976 letter reveals The Telegraph. 18.3.2013. Viitattu 19.3.2013. (englanniksi)
  19. ↑ Vatican: Pope Francis Blameless on Alleged Military Era CrimesViitattu 16.3.2013 (Arkistoitu – Internet Archive)
  20. 1 2 Tremlett, Giles: Pope Francis's book reveals a radical progressive in the making The Guardian. 15.3.2013. (englanniksi)
  21. ↑ Francisco Jalics, Argentine Priest Kidnapped By Junta, Reconciled With Pope Francis (Arkistoitu – Internet Archive)
  22. ↑ Vatican denies Dirty War allegations against Pope BBC News. 15.3.2013. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  23. ↑ Davies, Lizzy: Vatican condemns ’anti-clerical, leftwing’ critics of Pope Francis The Guardian. 15.3.2013. (englanniksi)
  24. ↑ Siepattu pappi kertoi sovinnosta paavin kanssa Helsingin Sanomat. 16.3.2013.
  25. 1 2 Cardinal diary details papal conclave USA Today. 23.9.2005. (englanniksi)
  26. ↑ Heininen, Simo: Ihmistä suurempi. Paaviuden historia, s. 128. Helsinki: Edita, 2004. ISBN 951-37-4184-2
  27. ↑ Katolinen.fi
  28. ↑ Radio Vaticana
  29. ↑ Mehtonen, Jenni: Valkoinen savu nousi Vatikaanissa - argentiinalainen Jorge Mario Bergoglio on uusi paavi Yle Uutiset. 13.3.2013 (päivitetty 17.3.2013). Viitattu 26.9.2015.
  30. ↑ Pope Francis explains decision to take St Francis of Assisi’s name The Guardian. 16.3.2013. Viitattu 26.9.2015.
  31. ↑ Pope Francis implores Congress to accept immigrants as their own The Washington Post. 24.9.2015. Viitattu 26.9.2015. (englanniksi)
  32. ↑ Kreps, Daniel: Pope Francis to Release Pop-Rock Album ’Wake Up!’ Rolling Stone. 25.9.2015. Viitattu 26.9.2015. (englanniksi)
  33. ↑ Miikka Tarpeenniemi: Nähdäänkö tänä vuonna jo uusi paavi? ts.fi. 28.1.2023. Viitattu 16.4.2023.
  34. ↑ Tarpeenniemi, Miikka: Kanava: Seuraava paavi voi tulla Afrikasta tai Aasiasta Suomen Kuvalehti. 7.4.2023. Viitattu 16.4.2023.
  35. ↑ Pope Francis brings no-frills style to papacy - CBS News www.cbsnews.com. 28.3.2013. Viitattu 28.4.2026. (englanniksi)
  36. ↑ Pullella, Philip & Hornby, Catherine: Pope Francis wants Church to be poor, and for the poor Reuters U.S. edition. 16.3.2013. Reuters. [web.archive.org/web/20151226013425/https://www.reuters.com/article/us-pope-poor-idUSBRE92F05P20130316 Arkistoitu] 26.12.2015 - 14.8.2025. Viitattu 28.4.2026.
  37. ↑ Pope Visits Ailing Argentine Cardinal in Hospital AP Associated Press. 15.3.2013. ABC News International. Arkistoitu Viitattu 28.4.2026.
  38. ↑ Dolan, Leah & Palumbo, Jacqui: How Pope Francis became an unlikely fashion icon CNN Style. 24.4.2025. CNN. Viitattu 28.4.2026.
  39. ↑ What Does the Pope Wear? A Guide to Papal Garments and Their Meanings Ascension. 19.5.2025. Viitattu 28.4.2026. (englanniksi)
  40. ↑ Pope Francis: 13 key facts about the new pontiff the Guardian. 13.3.2013. Arkistoitu 17.3.2013. Viitattu 28.4.2026. (englanniksi)
  41. ↑ Briefing di padre Lombardi www.news.va. Arkistoitu 18.10.2017. Viitattu 28.4.2026. (englanniksi)
  42. ↑ Redazione Online: Francesco e quei gesti umili da Papa Non si siede sul trono, paga il conto in albergo Corriere della Sera. Arkistoitu 31.3.2013. Viitattu 28.4.2026. (italiaksi)
  43. ↑ Liveblog: Pope Francis – first day after election the Guardian. Arkistoitu 27.6.2013. Viitattu 28.4.2026. (englanniksi)
  44. ↑ Glatz, Carol (2 April 2013). "Can't chant, can't speak English? Pope says it's because he's tone-deaf". Catholic News Service. Archived from the original on 2 April 2013. Retrieved 15 September 2013.
  45. ↑ Wooden, Cindy: Pope Francis to live in Vatican guesthouse, not papal apartments Catholic News Service. 26.3.2013. National Catholic Reporter. Arkistoitu Viitattu 28.4.2027.
  46. ↑ Moon, Ruth: Why Pope Francis Excites (Most) Evangelical Leaders Christianity Today. 14.3.2013. Viitattu 21.3.2013. (englanniksi)
  47. ↑ Forsberg, Tiina: Kuka on Franciscus? Yle uutiset. 13.3.2013 (päivitetty 14.3.2013).
  48. ↑ Pope Francis’ sympathy to drug addicts, AIDS victims CBS News. 13.3.2013. (englanniksi)
  49. ↑ Pope Francis: 13 key facts about the new pontiff The Guardian. 13.3.2013. Viitattu 22.4.2025. (englanniksi)
  50. ↑ Pääkirjoitus: Franciscus I, Kainuun Sanomat (Arkistoitu – Internet Archive)
  51. 1 2 3 4 Ahola, Suvi & Kettunen, Noora: Paavin profiili: Yhteiskunnassa liberaali, teologiassa vanhoillinen Helsingin Sanomat. 13.3.2013.
  52. ↑ Pope Francis hits out at global ’cult of money’ BBC News. 16.5.2013. Viitattu 17.5.2013. (englanniksi)
  53. 1 2 Johtaja vaihtui, opin ydin ei (pääkirjoitus) Kaleva. 15.3.2013.
  54. ↑ Kokkonen, Yrjö: Paavi: En tuomitse homoseksuaaleja pappeja Yle Uutiset. 29.7.2013. Viitattu 29.7.2013.
  55. ↑ Freyborg, Hanna: Katolinen kirkko sallii samaa sukupuolta olevien parien siunaamisen tietyin ehdoin Helsingin Sanomat. 18.12.2023. Viitattu 22.12.2023.
  56. ↑ Jones, Owen: Look to his stand on Gaza: Pope Francis gave us moral leadership in amoral times The Guardian. 22.4.2024. Viitattu 23.4.2024. (englanniksi)
  57. ↑ https://www.reuters.com/world/europe/pope-francis-has-long-history-health-problems-2023-06-07/
  58. ↑ Pope Francis's missing lung should not be a problem, say doctors the Guardian. 14.3.2013. Arkistoitu 14.3.2013. Viitattu 28.4.2026. (englanniksi)
  59. ↑ Alice Park: Why Pope Francis Only Has One Lung Time. 13.3.2013. Viitattu 28.4.2026. (englanniksi)
  60. ↑ Pope Francis in Critical Condition After ‘Respiratory Crisis,’ Vatican Says nytimes.com. 22.2.2025. Arkistoitu 22.2.2025. Viitattu 28.4.2026. (englanniksi)
  61. ↑ Will Pope Francis resign? This is what you must know Catholic News Agency. Viitattu 28.4.2026. (englanniksi)
  62. ↑ Pope denies resignation report, says leads normal life after surgery Yahoo News. 1.9.2021. Viitattu 28.4.2026. (englanniksi)
  63. ↑ Pope Francis cancels trip to Congo and South Sudan over health issues France 24. 10.6.2022. Viitattu 28.4.2026. (englanniksi)
  64. ↑ Huttunen, Otso: Vatikaani: Paavin tila huonontunut Ilta-Sanomat. 22.2.2025. Viitattu 22.2.2025.
  65. ↑ Pope Francis' final hours and gratitude for returning to the Square - Vatican News www.vaticannews.va. 22.4.2025. Viitattu 26.4.2025. (englanniksi)
  66. ↑ Soininen, Ville & Ilkka, Ilmo & Lippu, Anna-Maija: Vatikaani: Paavi kuoli aivohalvauksen aiheuttamaan sydämenpysähdykseen Helsingin Sanomat. 21.4.2025. Viitattu 21.4.2025.
  67. ↑ Naski, Meri: Vatikaani: Paavi kuoli aivohalvaukseen ja sitä seuranneeseen sydämen vajaatoimintaan Yle uutiset. 21.4.2024. Viitattu 21.4.2025.
  68. ↑ Vatikaani: Paavi Franciscus tapasi myös J. D. Vancen pikaisesti pääsiäissunnuntaina Yle Uutiset. 20.4.2025. Viitattu 26.4.2025.
  69. ↑ Lepistö, Sampo: Paavi on kuollut Iltalehti. 21.4.2025. Viitattu 21.4.2025.
  70. ↑ Paavin hautajaiset tuovat Roomaan myös Trumpin – näin seuraat seremoniaa Ylellä Yle Uutiset. 25.4.2025. Viitattu 25.4.2025.
  71. ↑ Lauren Kent, Jack Guy: Why Pope Francis isn’t being buried in the Vatican CNN. 25.4.2025. Viitattu 26.4.2025. (englanniksi)
  72. ↑ Presidentti Stubb osallistuu paavi Franciscuksen hautajaisiin Yle Uutiset. 23.4.2025. Viitattu 26.4.2025.
  73. ↑ Paavin hautajaiset tuovat Roomaan myös Trumpin – näin seuraat seremoniaa Ylellä Yle Uutiset. 25.4.2025. Viitattu 26.4.2025.
  74. ↑ Useiden maiden johtajat osallistuvat paavin hautajaisiin lauantaina Yle Uutiset. 22.4.2025. Viitattu 26.4.2025.
  75. ↑ Uusi paavi valittu – savu on valkoista yle.fi. 8.5.2025. Viitattu 8.5.2025.
  76. ↑ Paavin seuraajan valitsevat kardinaalit ovat saapuneet Roomaan mtvuutiset.fi. 5.5.2025. Viitattu 8.5.2025.
  77. ↑ Nissinen, Elina ja Parkkari, Jani: Uusi paavi on valittu, otti nimekseen Leo XIV Yle Uutiset. 8.5.2025. Viitattu 8.5.2025.
  78. ↑ https://www.theguardian.com/film/2018/apr/12/peter-bradshaw-cannes-2018-lineup
  79. ↑ Presidente Evo Morales distingue con el Cóndor de Los Andes al Papa Francisco 2015. presidencia.gob.bo. Arkistoitu 2015. Viitattu 21.10.2022. (espanjaksi)
  80. ↑ Pope Francis receives Order of the Smile 26.4.2016. Polish Press Agency. Arkistoitu 2016. Viitattu 21.10.2022. (englanniksi)
  81. ↑ Biden awards Pope Francis the Presidential Medal of Freedom with distinction NPR. 11.1.2025. Viitattu 13.1.2025. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Image Edeltäjä:
Benedictus XVI		 Paavi Seuraaja:
Leo XIV
Kaarle Suuren palkinnon saajat
1950–1975
1976–2000
2001–
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Franciscus_(paavi)&oldid=23971758”